Työympäristön Check-menetelmä on kehitetty sote-alan työpaikkojen työkaluksi. Menetelmällä arvioidaan potilassiirtojen aiheuttamia riskejä potilaille tai hoitajille. Sitä voivat käyttää työntekijät, esimiehet tai työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Muitakin vastaavia menetelmiä on tarjolla. Miten Työympäristön Check eroaa muista? Tarvitaanko tällaisia menetelmiä?
Check-menetelmän, kuten myös monien muiden vastaavien, tausta-ajatuksena on, että avustettavien toimintarajoitteet ja passiivisuus lisäävät avustajien tarvetta ja työkuormitusta. Apuvälineiden käytöllä avustajien tarvetta ja kuormitusta voidaan vähentää.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työn kuormitustekijöiden välttämiseen ja vähentämiseen. Laissa määriteltyjä säännöksiä ovat esimerkiksi: ergonomian huomioiminen (24 §), työvälineiden käyttö (41 §) ja henkilöiden nostaminen nostolaitteilla (42 §).
Lisäksi Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työpaikkoja
- arvioimaan työn vaaroja (10 §),
- suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään työn kuormitustekijöiden aiheuttamia terveys- ja turvallisuushaittoja työntekijälle (13 §),
- antamaan opetusta ja ohjausta turvallisuutta ja terveellisyyttä uhkaavan haitan välttämiseksi (14 §) ja
- hankimaan asianmukaiset apuvälineet työntekijöiden tapaturmien ja sairastumisten välttämiseksi (15 §).
Millaisia keinoja sote-alan työpaikat käyttävät näiden pykälien toimeenpanossa?
Tutkimusnäyttö osoittaa, että sote-alan fyysisesti kuormittavimpia työtehtäviä ovat:
- potilaiden / asiakkaiden liikkumisen avustaminen,
- käsin tehtävät nostot ja siirrot,
- ahtaat työskentelytilat ja
- hankalat työasennot.
Tämän vuoksi fyysisten kuormitustekijöiden arviointiin on kehitelty erilaisia menetelmiä (taulukko 1), joiden avulla työpaikat voivat itsenäisesti kehittää toimintaansa ja toteuttaa Työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteita. Asiantuntija-arvioni mukaan kyseisten menetelmien käyttö on vähäistä ja käyttö perustuu yksittäisten toimijoiden ja ammattilaisten aktiivisuuden varaan. Työturvallisuuslain (738/2002) pykälien toteutuminen käytännössä vaihtelee työpaikoittain.
Taulukko 1. Sote-alan fyysisten kuormitustekijöiden arviointiin kehitettyjä menetelmiä.
|
Menetelmä / lähde |
Heikkoudet |
Vahvuudet |
|
Ei suomenkielistä versiota. |
Ohjeistaa apuvälineiden käyttöön ja antaa vinkkejä hoidon laadun parantamiseksi potilasryhmittäin. |
|
|
Menetelmästä ei ole teknistä sovellusta. Tieto kirjataan käsin ja lasketaan arvioitsijan toimesta. |
Huomioi työympäristön kokonaisvaltaisesti, mm. työtilat ja apuvälineet. Arvioi työasentoja, -siirtotaitoa, työn kuormittavuutta ja työn opastusta. |
|
|
Menetelmän tunnettuus heikkoa. |
Arvioi apuvälineiden käyttöä ja määriä. Ohjaa toimenpiteiden toteutusta ja antaa suosituksia kuormittavimpien avustustilanteiden riskien vähentämiseksi. |
Taulukossa 1 esitettyjen menetelmien käyttö on suositeltavaa niiden heikkouksista huolimatta. Menetelmän tuoma systemaattisuus mahdollistaa laajempien ilmiöiden tiivistämisen ja esimerkiksi eri työyksiköiden toiminnan vertailun ja ohjauksen. Tällöin menetelmät toimivat myös johtamisen tukena ja työkaluina. Menetelmistä Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi- ja Työympäristön Check-menetelmät ohjaavat toimenpiteiden toteutukseen. Työympäristön Check -menetelmä antaa lopullisen yhteenvedon vasta sitten, kun toimenpidesuunnitelmat ovat kirjattu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimenpiteet ovat joko tehty tai sovittu niiden toteutuksesta.
Työympäristön Check-menetelmä on kyseisistä menetelmistä uusin, jolloin se on myös toimivin teknologialtaan, koska se on alun perin suunniteltu mobiililaitteilla toimivaksi ja responsiiviseksi. Check-menetelmässä tiedon voi kerätä kännykällä tai tablettitietokoneella. Tämä on nykypäivää ja tulevaisuutta – halusimme tai emme. Kun tiedot on syötetty, ohjelma antaa välittömästi yhteenvedon ja ohjeistaa aloittamaan toimenpiteiden toteutuksen kuormittavimmista avustustilanteista. Lopulta menetelmä muodostaa konkreettisen toimintasuunnitelman, jonka avulla on helpompaa keskustella esimiehen kanssa suunnitelman käytännön toteutuksesta.
Sote-allalla toimivista 105 on käyttänyt Työympäristön Check-menetelmää. Haastateltavien (n = 16) käyttökokemusten mukaan Työympäristön Check-menetelmä:
- ohjasi käyttäjien ajattelua,
- toi tarkkuutta toimintaan,
- arvioi teoriatiedon toteutumista käytännössä,
- ”pakotti” työyhteisön yhteistyöhön,
- teki kuormitustekijät näkyviksi,
- helpotti muutosten priorisointia,
- ohjasi päätöksentekoon, toimenpiteisiin ja sovittujen asioiden kirjaamiseen.
Käyttäjien mukaan menetelmä oli helppokäyttöinen, mutta sen käyttöönotto vaati tukea. Käyttökoulutus lisäsi käyttäjien innostusta menetelmää kohtaan. Menetelmän käyttö vei aikaa ja useiden toimijoiden panosta, jotta tarvittavat kohdat pystyttiin täyttämään.
Tässä kohtaa onkin syytä pohtia, että voiko työyhteisön hyvinvointia parantavien toimenpiteiden edes olettaa tapahtuvan nopeasti. Kehitystyö edellyttää monen toimijan yhteistyötä ja sitoutumista, joten muutos tarvitsee aikaa ja ajan myötä, pitkäjänteisesti toimimalla, halutut tulokset ovat saavutettavissa.
Arvioni mukaan Työympäristön Check -menetelmä on tervetullut työkalu sote-alan kuormittavien työtilanteiden arvioimiseen. Menetelmä lisää käyttäjien tietämystä potilassiirtotilanteissa käytettävistä apuvälineistä. Tätä tietoa tulee sote-alan ammattilaisille levittää, jotta he osaavat valita työtilanteisiin heidän omaa terveyttä ja asiakkaan toimintakykyä edistäviä apuvälineitä.
Suosittelen lämpimästi Työympäristön Check -menetelmän käyttöönottoa, sillä se tuo ryhtiä sote-alan työturvallisuustoimenpiteiden toteutukseen!
FT Virpi Fagerström
Potilassiirtoergonomian asiantuntija, joka on tehnyt väitöskirjan aiheesta Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä – monitasoinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollossa.
Lähteet:
Fagerström, V. 2013. Asukkaan ergonomisen avustamisen kehittäminen hoitotyössä – monitasoinen kontrolloitu interventiotutkimus vanhustenhuollossa. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto.
Hellsten, K. 2014. Työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus vanhustenhoidossa – seurantatutkimus ergonomisen kehittämistyön tuloksista. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto.
Tamminen-Peter, L., Moilanen, A. & Fagerström, V. 2015. Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. 3. korjattu painos. Työterveyslaitos.
Työturvallisuuslaki 738/2002 (finlex).