Olemme mukana - milloin voimme aloittaa?
Salon aluesairaala lähti mukaan Check-projektiin kolmen osaston voimin keväällä 2014. Aluesairaalan johtava ylihoitaja Anne Hedman innostui asiasta kuultuaan Checkin esittelyn yhdessä TYKSin työterveyshuollosta vastaavan Länsirannikon Työterveys Oy:n ja Respectan kanssa pidetyssä palaverissa. Sairaalasta pilottiin lähtivät mukaan sisätautien valvonta- ja vuodeosasto sekä kirurginen vuodeosasto. Ylihoitaja innosti osallistujia mukaan osastoilta ja projektille annettiin aikaa ja resursseja riittävästi. Myös sairaalan työterveyshuolto lähti projektiin mukaan.
Alkukartoitukseen varattiin koko päivä ja sen tekemiseen koottiin kultakin osastolta työryhmä, jossa oli mukana mm. työfysioterapeutti, osastolla toimiva fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja osaston ergonomiakortin suorittanut hoitaja tai ergonomiavastaava. Respectan ergonomia-asiantuntijat Henna Lehtonen ja Tapio Tuominen olivat paikalla ohjaamassa työkalun käyttöä ja seuraamassa millaisia kehitystarpeita työkalulle keskusteluissa ilmenee.
Arviointien tuloksena päätettyjä toimenpiteitä lähdettiin toteuttamaan sovitun aikataulun mukaisesti. ”Nyt kirurgian osastolla käytetään mm. Return-siirtolaitetta perushoidoissa ja seisomaan nostava nostin on käytössä silloin tällöin. Teemme kuntouttavaa hoitotyötä joka innostaa osallistumaan päätöksiin ja miettimään sujuvampaa työskentelyotetta ergonomiaa unohtamatta. Apuvälineiden käyttäminen on tullut osaksi hoitotyötä, mutta apuvälineen pitää olla lähellä, jotta sitä käytetään. Meillä on osastolla matalan kynnyksen meininki”, kertoo Ville Rahko, joka työskentelee kirurgisella osastolla fysioterapeuttina.
Sisätautien valvonnassa apulaisosastonhoitajana toimiva Johanna Välikangas puolestaan kertoo, että suhtautuminen apuvälineisiin on osastolla muuttunut myötämielisemmäksi projektiin osallistumisen jälkeen. Osaston henkilökuntaa on Check-työkalun käytön jälkeen koulutettu muun muassa kattonostinten käytössä ja nostoliinojen pukemisessa. ”Tapio on käynyt viime syksyn aikana kertaamassa apuvälineiden toimintaa ja selvästi käyntien jälkeen käyttö aina lisääntyy – kertaus on opintojen äiti!” kertoo Johanna.
Sisätautien vuodeosaston tilanteeseen toi haasteita osaston siirtoergonomiavastaavan siirtyessä väliaikaisesti toiselle osastolle töihin: ”Otamme Checkin uudelleen käsittelyyn myöhemmin keväällä 2015, kun palaan takaisin osastolle töihin”, suunnittelee sairaanhoitaja Minna Ahlfors alkavan kevään Check-kuvioita.
Salon Aluesairaala sai syksyllä 2014 lahjoituksen, jolla päätettiin hankkia osastoille siirtoergonomiatuotteita. Tuotteiden valintaa helpotti se, että välineiden hankintatarve oli kartoitettu Checkin käytön yhteydessä. Käyttökoulutuksen jälkeen välineet otettiin osastoilla käyttöön ja ne ovat helpottaneet hoitajien työtä huomattavasti.
”Check voisi olla erinomainen työkalu lisänä riskien hallinnan työkalupakkiin, joka on käytössä sairaalassamme. Jatkossa arvion voisi tehdä joka vuosi, niin henkilökunnan riskit siirtotilanteissa saisi pidettyä mahdollisimman alhaisina ja kaikki oppisivat arvioimaan työtapojaan harkitummin”, kolmikko suunnittelee tulevaisuutta.
Turussakin projektiin innolla mukaan
Turun kaupungin geriatrinen kuntoutusosasto sijaitsee Kaskenlinnan sairaalassa ja kuuluu organisatorisesti Turun hyvinvointitoimialan sairaalapalveluihin. Lähihoitaja, sairaalapalveluiden ergonomiayhdyshenkilö Satu Kananen osallistui keväällä 2014 Respectan järjestämään koulutukseen ja tutustui siellä Työympäristön Check-työkaluun.
Satu näki heti Checkin hyödyt ja esitteli asian osastonhoitaja Terhi Painilaiselle, joka myös innostui asiasta ja päätös osallistua projektiin syntyi nopeasti. Tavoitteena oli saada hyvä ergonomian arvioinnin työkalu osastolle. Vaikka ergonomia-asiat on hyvin otettu osastolla huomioon aikaisemminkin, niin siinäkin asiassa aina on kehittämisen varaa ja toimiva työkalu olisi tervetullut. Osaston tavoitteena on kuntouttaa ortopedisiä sekä muuten toimintakyvyltään heikentyneitä potilaita ja henkilöstön ergonomiaosaaminen tukee tätä tavoitetta hyvin.
Satu keräsi tiimin, johon kuului hänen ja osastonhoitaja Painilaisen lisäksi toinen ergonomiavastaava ja yksi lähihoitaja, näin saatiin ergonomia-asioihin monipuolista näkökulmaa. Tiimi teki Check-kartoituksen yhdessä Respectan asiantuntijoiden Tapio Tuomisen ja Henna Lehtosen kanssa. Check koettiin laajana kokonaisuutena, joka pureutui kaikkiin siirtämisen osa-alueisiin.
Checkin tuloksista nousi esiin muutama kehittämiskohde, joihin Satu teki kehittämissuunnitelman ja suunnitelman mukaiset koulutukset toteutettiin syksyn 2014 aikana. Työterveyslaitoksen Potilassiirtojen Ergonomiakortti ® koulutuksen saanut Satu pääsi jakamaan osaamistaan osaston koko henkilökunnalle. Potilassiirtojen tekniikoita kerrattiin osastotuntien yhteydessä aihe kerrallaan ja tämän lisäksi Satu antoi työn lomassa yksilöllistä ohjausta hoitajille ja tilanteita harjoiteltiin myös konkreettisissa tilanteissa potilastyössä. Yksinkertaista ja tehokasta!
”Tällainen projekti vaatii yhden innostuneen ja motivoituneen ihmisen toteutuakseen. Satu on juuri sellainen henkilö ja hän on suunnitelmallisesti käynyt asioita läpi henkilökunnan kanssa. Lisäksi hän on esimerkillisesti konsultoinut ergonomia-asioita muillekin osastoille talossamme”, kehuu Terhi.
”Kyllä nämä asiat vaativat jatkuvaa kertaamista ja niinhän me olemme tehneetkin. Checkin jatkokäyttömahdollisuuksiakin on jo mietitty. Sitä voisi käyttää osastopalavereissa siten, että yhtä aihealuetta kerrallaan käydään läpi koko osastohenkilökunnan kanssa. Lisäksi jos Check-työkalu olisi käytössä joka osastolla, esimiehet näkisivät helposti mitä ongelmakohtia työn ergonomiassa on ja lisäksi olisi mielenkiintoista nähdä miten Checkin käyttäminen vaikuttaisi sairauspoissaoloihin”, Satu miettii.
Checkin myötä osastolla otettiin käyttöön mm. wc-siirtoihin paremmin soveltuvat liukulaudat, seisomanojanostin ja Return-siirtolaite. Näistä osaston henkilökunta innostui, etenkin Return-siirtolaitteesta, koska se sopii moneen työtilanteeseen ja kestää isonkin ihmisen painon. Lisäksi se on kevyt, pieni ja näppärä ja säästää lattiatilaa, jota ei koskaan ole liikaa. Esimiehen mukana olo projektissa tehosti hankintojen ja suunnitelmien tuomista käytäntöön.
”Olen kuullut, että Checkistä tulee uusi versio jo tänä vuonna. Se on hyvä asia, koska sen voisi työkaluna liittää yhtenä osana talon omaan laajempaan ergonomiakyselyyn. Ergonomisten ja samalla kuntoutujaa aktivoivien potilassiirtojen osaaminen on tärkeää kuntoutujien toimintakykyisyyden edistämisessä. Niin moni mittari jää hyödyntämättä ja tämä Check on jo nyt osoittautunut työkaluksi, jota oikeasti käytetään”, kehuu Terhi vielä lopuksi.
