Tuotekuvasto verkossa:
kuvasto.respecta.fi

Tuote- ja palvelutiedustelut ja -tilaukset:
Myynti- ja asiakaspalvelu
myynti@respecta.fi
p. 0207 649 748

Lisätiedot toimituksista tästä.

Painehaavat

Painehaavat ovat yleisiä kudosvaurioita, jota esiintyy noin 5-15%:lla potilaista kotihoidossa, hoitolaitoksissa ja sairaaloissa. Painehaavat ja -vauriot ovat potilaalle kivuliaita, heikentävät elämänlaatua ja voivat johtaa isompiin komplikaatioihin. Haavojen hoidon kustannukset julkiselle terveydenhuollollemme ovat arvioilta 2-3 % koko Suomen terveydenhuollon menoista. Sen sijaan painehaavojen ennaltaehkäisyn kustannukset ovat n. 10% niiden hoitoon verrattuna. Ensiarvoista on riskinarviointi viimeistään 8 tuntia hoitoon saapumisen jälkeen. Riskinarvioinnissa arvioidaan potilaan tuntoaistia, ihon kosteutta, aktiivisuutta, liikkuvuutta, ravitsemusta ja kudoksen venymistä. Yleisesti painehaavojen syntyyn voivat vaikuttaa ihon kunnon lisäksi mm. potilaan ravitsemustila. Vuodepotilaalla säännöllinen asentohoito ja asennonvaihtelu, laadukas istuin- ja makuualusta ja kitkan minimoiminen ovat tärkeässä roolissa. Näihin voidaan vaikuttaa mm. asentohoitotyynyillä, painehaavoja ennaltaehkäsevillä laadukkailla patjoilla ja kitkaa vähentävillä siirtoergonomian välineillä.

Painehaavojen ennaltaehkäisy: miksi ja miten?

Tietoiskussa tietoa painehaavojen synnystä, hoidosta ja ennaltaehkäisyn keinoista.
Lähteet: Respecta, Suomen Haavanhoitoyhdistys, European Pressure Ulcer Panel

Painehaavariskin arviointi riskiluokitusmittarilla

Eri riskiluokituksille on tyypillistä, että ne muodostuvat riskitekijöistä ja niiden perusteella lasketusta potilaan tilannetta kuvaavasta riskipisteestä. Eri mittareiden asteikossa on mittarista riippuen yleisesti käytössä joko laskeva tai nouseva pisteytys: mitä suuremmat tai pienemmät pisteet potilas saa, sitä suurempi on hänen riskinsä saada painehaava.

Ensimmäinen painehaavojen riskiluokitusmittari kehitettiin Englannissa 1960-luvulla Nortonin toimesta. Sen jälkeen mittareita on kehitetty useita etenkin 1970- ja 80-luvuilla. Useimmat riskiluokitusmittarit pohjautuvat Nortonin ensimmäiseen riskiluokitusmittariin joko suoraan tai välillisesti.

Braden-luokitus

Bradenin erikoisuutena on lisäksi kudosten venyttymisen ja hankautumisen, ravitsemuksen ja tuntoaistin huomioiminen. (Lauri 2003: 86.) Bradenin riskiluokitusmittari vuodelta 1988 on kansainvälisissä tutkimuksissa eniten testattu ja todettu luotettavimmaksi painehaavariskin kuvaajaksi. Mittari ennustaa painehaavariskiä erityisesti akuutisti sairastuneilla.

Braden -riskipistemäärät:

Riski on olemassa: 15-18 riskipistettä
Riski on kohtalainen: 13-14 riskipistettä
Riski on suuri: 10-12 riskipistettä
Riski on erittäin suuri: 9 riskipistettä tai sen alle

Braden-asteikko painehaavariskin ennustamiseksi

Laske asteikosta yhteenlasketut pisteet riskin arviointiin:

Tuntoaisti Reagointi paineesta johtuvaan epämukavuuden tunteeseen	1. Täysin rajoittunut Ei reagoi lainkaan edes kipuun tajunnan heikentymisen tai rauhoittavan lääkityksen vuoksi.	2. Hyvin rajoittunut Reagoi vain kipuun. Pystyy ilmaisemaan kivun vain valittamalla tai rauhattomana käytöksenä.	3. Hieman rajoittunut Reagoi puheeseen, muttei aina pysty ilmaisemaan omaa epämukavuuttaan tai tunne tarvetta vaihtaa asentoa.	4. Normaali Reagoi puheeseen. Tunto normaali. Kykenee tuntemaan ja ilmaisee kipua. Vaihtaa asentoa
Kosteus Ihon kosteus	1. Jatkuvasti kostea Iho pysyy koko ajan kosteana (hiki, virtsa tms. erite). Aina potilasta liikuteltaessa havaitaan kosteutta.	2. Erittäin kostea Iho on usein, muttei aina, kostea. Petivaatteet ja pyjama täytyy vaihtaa kerran työvuoron aikana.	3. Satunnaisesti kostea Iho on ajoittain kostea. Petivaatteet ja pyjama täytyy vaihtaa kerran vuorokaudessa.	4. Harvoin kostea Iho on tavallisesti kuiva. Petivaatteet ja pyjama vaihdetaan normaalisti
Aktiivisuus Fyysisen toimintakyvyn vertailuaste	1. Vuodepotilas Hoidetaan vuoteessa.	2. Istumakykyinen Kävelykyky huonoa tai puuttuu kokonaan. Ei pysty kannattamaan painoaan tai tarvitsee apua siirtymisessä tuoliin tai pyörätuoliin.	3. Kävelee silloin tällöin Kävelee silloin tällöin päivän aikana ilman apua tai autettuna, mutta hyvin lyhyitä matkoja. Viettää enimmän osan ajasta sängyssä tai tuolissa.	4. Kävelee säännöllisesti Kävelee huoneen ulkopuolella ainakin kahdesti päivässä ja huoneessa kerran kahdessa tunnissa.
Liikkuvuus Kyky muuttaa ja hallita kehon asentoa	1. Ei pysty lainkaan ilman apua liikkumaan tai liikuttamaan raajojaan.	2. Liikkuminen erittäin rajoittunutta. Kykenee satunnaisesti liikuttamaan vähän kehoaan tai raajojaan.	3. Liikkuminen vähän rajoittunutta. Kykenee itsenäisesti toistuviin, vaikkakin vähäisiin, kehon tai raajojen asennonmuutoksiin.	4. Liikkuminen normaalia. Kykenee asennonmuutoksiin ilman ulkopuolista apua.
Ravitsemus Perusruokamäärän saanti	1. Hyvin huono Ei koskaan syö koko ateriaa. Harvoin syö 1/3 tarjotusta ruoasta. Syö kaksi annosta tai vähemmän proteiinia päivässä. Ottaa nesteitä vähän. Ei ota nestemäisiä lisäravinteita.	2. Todennäköisesti riittämätön Syö harvoin kokoaterian ja syö yleensä vain 1/2 tarjotusta ruoasta. Syö vain kolme annosta (liha- tai maitotuotteet) proteiinia päivässä. Ottaa silloin tällöin lisäravinteita.	3. Riittävä Syö yli puolet aterioista. Syö neljä annosta proteiinipitoista ruokaa päivässä (liha- tai maitotuotteet).	4. Erinomainen Syö suurimman osan jokaisesta ateriasta. Syö aina tarjotut ateriat. Syö yleensä vähintään 4 annosta liha- tai maitotuotteita. Ei tarvitse lisäravinteita.
Kudoksen venyminen ja leikkausvoimat	1. Merkittävä ongelma Tarvitsee paljon apua liikuttamisessa. Nostaminen on mahdotonta ilman liu’uttamista lakanoita vasten. Valahtaa usein kasaan tuolissa tai sängyssä istuessa eikä pysty itse korjaamaan asentoaan Kudoksiin kohdistuu jatkuvaa venytystä ja hankausta spastisuuden, kontraktuurien tai levottomuuden vuoksi.		2. Mahdollinen ongelma Liikkuu sujuvasti tai tarvitsee vain vähän apua liikkumiseen. Liikkuessa iho luultavasti hankautuu lakanoita, tuolia, laitoja tai muita apuvälineitä vasten. Pystyy pitämään suhteellisen hyvin asennon tuolissa tai sängyssä. Mahdollisesti silloin tällöin valuu kuitenkin jossakin määrin kasaan.	3. Ei havaittavaa ongelmaa Liikkuu sängyssä tai tuolissa itsenäisesti ja omaa riittävästi lihasvoimia itsensä nostamiseen, ei hankausta siirryttäessä toiseen asentoon. Ylläpitää hyvin asennon vuoteessa ja tuolissa.

(Juutilainen – Hietanen 2013: 314)

Patjanvalinnan ohjeistus Braden-pisteytyksen perusteella

Riskipisteitä (Braden luokitus):	Suositeltava Funke Medical -patja:
Riski on olemassa: 15 – 18 pistettä	● Hyper Foam Plus clinic ● Hyper Foam Visco clinic ● Hyper Foam 2 clinic ● EvaQ Pro II ● Maxx250 (jos max.kuormitus vaatii) ● EvaQ Pro XL (jos max.kuormitus vaatii)
Riski on kohtalainen: 13 – 14 pistettä	● Hyper Foam Plus clinic ● Hyper Foam Visco clinic ● Hyper Foam 2 clinic ● EvaQ Pro II ● Maxx250 (jos max.kuormitus vaatii) ● EvaQ Pro XL (jos max.kuormitus vaatii)
Riski on suuri: 10 – 12 pistettä	● Hyper Foam 2 clinic ● EvaQ Pro II ● Maxx250 (jos max.kuormitus vaatii) ● EvaQ Pro XL (jos max.kuormitus vaatii)
Riski on erittäin suuri: 9 pistettä tai alle	● Hyper Foam 2 clinic ● EvaQ Pro II ● Maxx250 (jos max.kuormitus vaatii) ● EvaQ Pro XL (jos max.kuormitus vaatii)