Muistisairaudet tuovat mukanaan usein mm. tunneherkkyyttä, ahdistuneisuutta, levottomuutta sekä aistiharhoja. ”Aistiapuvälineet ja tietoisuus niiden hyödyistä ovat tärkeä palanen muistisairaan hoivassa”, kertoo Attendo Terapian koulutuspäällikkö Juhani Kuittinen.
Monessa hoivakodissa on tuttu ilmiö, kun levoton asukas vaeltelee ympäri hoivakotia rollaattorin kanssa tai ilman, jatkuvasti koluten myös muiden asukkaiden huoneet. Muissa asukkaissa herättää herkästi mielipahaa, ärtymystä ja jopa ahdistusta, kun vieras ihminen ilmaantuu kutsumatta ja luvatta asuinhuoneeseen. Myös vaeltelija itse saattaa usein provosoitua muiden asukkaiden pois hätistelyistä ja hoitajien kielloista käyttäytymällä aggressiivisesti.
Käytösmallien ymmärtäminen, tukeminen ja hoito ovat avainasemassa muistisairaiden hoidossa. Rauhoittavat elementit, esimerkiksi keskustelun ja rentoutumismenetelmien muodossa, voivat auttaa muistisairasta tuntemaan olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi.
Juhani Kuittinen toimii Attendo Terapian koulutuspäällikkönä. Attendolla on 400 hoivayksikköä ympäri Suomen, joista 250 on ikäihmisten hoivakoteja. Näissä hän kouluttaa hoivayksikköjen henkilöstöä parempaan arkeen mm. kinestetiikan menetelmin. Luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämisellä voidaan edistää tuen tarpeessa olevan henkilön omien voimavarojen ylläpitämistä. Kuittinen tuntee aistien merkityksen hyvinvoinnissa.
− Kinestetiikan vuorovaikutuskoulutuksessa avustajan aito läsnäolo, avustettavan aistitoimintojen ymmärtäminen ja liikkeen kokemisen merkitys ovat keskeisiä asioita. Jos hoidettava pystyy kommunikoimaan rajallisesti, meillä on myös keinoja luoda kontakti muistisairaaseen ja löytää yhteinen kieli kommunikointiin aktivoiden liikkeen ja tuntoaistin avulla lähiaisteja esimerkiksi liikkumisen ohjaamisessa. Koulutan hoitajille näitä menetelmiä, joita he voivat hyödyntää hoivan arjessa, Kuittinen sanoo.
Levottomuuteen apua lääkkeettömästi
Kun levottomuutta tarkastellaan aistitoimintojen kannalta, voi kyse olla esimerkiksi aistideprivaatiosta, aivorungon toiminnoista tai alireagoivasta asentotuntoaistijärjestelmästä. Aistideprivaatiota voivat aiheuttaa liialliset ympäristön aistiärsykkeet tai aistivirikkeiden puute. Myös ikääntymismuutokset kaukoaisteissa vaikeuttavat aistien toimintaa. Alireagoivassa asentotuntoaistijärjestelmässä ihminen tuntee halua liikkua jatkuvasti. Joskus myös aivorungon kyvyttömyys suodattaa merkitykselliset aistimukset vähemmän merkityksellisistä voi aiheuttaa sen, että siirtymiset sekä muutokset ovat vaikeita ja johtavat usein äkillisiin tunnepurkauksiin.
− On tärkeää, että meillä on ymmärrystä ja tietoa aistien merkityksestä ihmisenä olemiselle ja hyvinvoinnille. Liike mahdollistaa lähiaistiemme toiminnan. Apuvälineillä voidaan saada aikaan aivojen tarvitsemia aistimuksia ja sitä kautta voimme hyvin, Kuittinen valottaa.
Duodecimin mukaan psyykenlääkkeiden haittavaikutuksen korostuvat iäkkäillä, varsinkin pitkäaikaiskäytössä. Haittavaikutuksista painottuvat erityisesti kaatumiset, sedaatio, kognition heikentyminen ja muut antikolinergiset haitat. (Duodecim 2021;137(22):2388–95, Roitto, Aalto, Pitkälä)
− Ympärivuorokautisen hoidon lääkitystä käytetään jo nyt paljon eikä psyykenlääkkeen aloittaminen ole aina järkevää. Näyttö niiden vaikuttavuudesta iäkkäiden hoidossa on tällä hetkellä vähäistä ja ristiriitaista. Kaikkeen ei tarvita lääkettä, eikä esimerkiksi vaelteluun ole olemassa lääkettä, Juhani kertoo.
Kuittinen tutustui aiemmassa työssään aistiapuvälineisiin vierailulla isossa hoivayksikössä Tanskassa. Siellä käytössä oli kaksi aistihuonetta: toinen rauhoittumiseen ja toinen vireystilan nostamiseen.
− Olen n. 10 vuotta perehtynyt sensorisen integraation mahdollisuuksiin hoivassa. Aiemmassa työssäni havainnoimme ja koulutimme miten mm. eri aisteja aktivoimalla ja tukemalla sekä kinestetiikalla pystyttiin tukemaan hoidettavia ja hoitajia. Otimme käyttöön myös erilaisia luontoon liittyviä elementtejä ja askareita rauhoittamaan ja aktivoimaan asukkaita. Paras palaute on ollut, kun työntekijä sanoi, että ilman näitä oppeja hän ei varmaan olisi enää työelämässä. Tuossa silloisessa hoitoyksikössä huomasimme, että kolmen vuoden aikana sairaspoissaoloista yksikään ei johtunut tule-ongelmista, uusien toimintatapojen käyttöönoton jälkeen. Siinä säästimme organisaationa jopa 34% työterveyshuollon kustannuksista.
Aistituotteista positiivisia kokemuksia käytännössä
Tanskalainen Protac valmistaa aistituotteita, jotka perustuvat pallojen painon ja paineen tuottamaan aististimulaatioon. Aististimulaatiolla voidaan lievittää oireita mm. erilaisissa psyykkisissä ja neurologisissa tiloissa, kipu- ja stressitiloissa sekä unihäiriöissä. Protac on tutkinut ja kehittänyt tuotteita yli 30 vuoden ajan ja heillä on paljon tutkimustietoa aiheesta. Tuotteet ovat lääkinnällisiä laitteita, eli lääkinnälliseen käyttöön hyväksyttyjä. Esimerkiksi Tanskassa aistituotteita käytetään mm. psykiatrisissa sairaaloissa, kouluissa, kotona ja vanhainkodeissa.
Attendo Havulinna sai koekäyttöön useita Protac-aistiapuvälineitä Respectalta vuoden 2023 elokuussa. Aluksi asukkailla testattiin SenSit-tuolia, jonka istuimessa ja siivekkeissä olevat kosketuspainetta tuottavat pallot stimuloivat asentotuntoaistia. Juhani arvioi, että aistituolilla tavoitetaan samaa asentoaistin tilaa kuin tehtäisiin lihastyötä, esimerkiksi ulkoiltaisiin.
− Havulinnan johtaja Merja lähetti viestiä ihmeissään, kun alati vaelteleva asukas oli istunut aistituolissa jo 15 minuuttia. Uusi viesti kilahti 40 minuutin päästä ällistyneen johtajan toimesta, koska asukas edelleenkin istui paikallaan. Kaiken kaikkiaan asukas istui noin tunnin ajan rauhallisena paikoillaan ja kysyttäessä vastasi, että voisi istua siinä vaikka viikon. Vain konjakkia uupui, jonka hoitaja hänelle sitten myös tarjosi. Tässä tapauksessa levoton vaeltelija sai rauhoittuakseen tarvitsemansa asentotuntoaististimulaation istuimen avulla, Kuittinen kertoo.
Juhanilla on myös henkilökohtaista kokemusta aististimulaation ratkaisuista läheisen muistisairaan hoidossa. Tässä tapauksessa asukkaan muistisairaus on edennyt jo pitkälle. Puhuminen ja liikkuminen on hävinnyt hiljalleen, ja kaikissa päivittäisissä toiminnoissa on hoitajan täysi apu tarpeen. Päällimmäisenä ongelmana on kuitenkin jatkuva ahdistuneisuus. Kokonaistilannetta on arvioitu pitkin matkaa, ja mitään lääkitystä ahdistuneisuuteen ei ole käytettävissä johtuen sairauden luonteesta.
− Hoitajien lempeä ja rauhallinen vuorovaikutus on ollut läsnä hoidossa koko ajan, mutta tuntoaistin ylireagointi on tehnyt kosketuksesta ja lämpötilojen vaihteluista epämiellyttävää. Asukkaan toinen silmä on pääasiassa suljettuna, eikä hän pysty kohdistamaan katsetta kuin satunnaisesti. Siirtymisissä ja asentohoidossa on käytetty kinestetiikan keinoja, ja päivää on rytmitetty istumisilla.
Asukas sai käyttöönsä Protac-pallopeiton, josta on olemassa eri versioita. Pallopeitto sisältää myös palloja, jotka pääsevät hieman liikkumaan peiton sisällä. Pallon iholle tuottama paino ja paine pääsevät pallon liikkumisen myötä vaihtamaan hieman paikkaa iholla, jolloin se kohta johon paine kohdistuu, vaihtuu jatkuvasti. Näin aistijärjestelmämme ei pääse tottumaan paineeseen, kuten painopeiton kanssa käy. Painopeitoissa staattinen paine on koko ajan samassa paikassa, ja aivomme tottuvat siihen hyvin nopeasti. Tällöin peitosta ei välttämättä saakaan samaa hyötyä kuin alussa, vaan tuntuu että painoa pitäisi lisätä.
Kahden vuorokauden jälkeen asukkaan kehon jäykkyys ja jännittyneisyys olivat lievittyneet. Pallopeiton käyttöä jatkettiin nukkuessa ja päiväaikaan geriatrisessa tuolissa istuessa.
− Viikon päästä pallopeiton käytön aloittamisesta omaisen kännykkään kilahti video, jossa asukas yhdessä hoitajan kanssa keskustellen katselee valokuva-albumiaan. Molemmat silmät olivat avoinna ja asukas pystyi kohdistamaan katseensa. Pallopeitosta vaste tuli välittömästi ja on siitä asti ollut joka päivä käytössä. Kaikista käytetyistä keinoista muodostui kokonaisuus, joka on enemmän kuin osiensa summa, Kuittinen sanoo.
Pallopeittoja on saatavilla eri painoisina ja eri kokoisilla palloillaJuhani arvioi, että pallopeitto auttaa rauhoittumaan ja nukkumaan sekä voi vähentää nukahtamislääkkeiden käyttöä. Lisäksi hän näkisi pallopeiton hyödyn myös ihmisillä, joilla on spastisuutta eli lihasjäykkyyttä. Spastisuuteen voi lisäksi liittyä kipua, liikkeiden rajoittuneisuutta ja kävelyn hankaluuta.
− Kun kehonhahmotus häviää, ihminen ahdistuu ja koemme olomme turvattomaksi. Psyykkinen minä lähtee pirstaloitumaan, ellei löydetä tähän keinoja. Asukkaalle pallopeiton tuottama tuntemus kehon ääriviivoista rauhoitti häntä ja lähiaistit, katse ja puhe alkoivat aktivoitumaan uudestaan.
Kokemusten myötä kiinnostusta aistiratkaisuihin on herännyt yksiköissä ympäri Suomea. Esimerkiksi SenSit-tuoli jäi pysyvästi Havulinnaan osaksi arjen ratkaisuja.
− Käydessäni yhdessä yksikössä oli siellä asukas, joka pystyi keskittymään palapelin tekemiseen hartiatyynyn avulla. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys, hän pohtii.
Kuittisen mielestä onnistuminen uudenlaisten ratkaisujen avulla vaatii oikeanlaisen asenneympäristön ja motivaation oppia uutta. Hoivan asukkaista osalla voi olla vaikeuksia ilmaista itseään, jolloin aistien rooli ja aistiapuvälineiden hyödyntäminen korostuu.
Hyödyt dokumentoitu tieteellisesti
Protacin ratkaisujen vaikuttavuudesta on tehty tutkimuksia, joista on saatu rohkaisevia kokemuksia. Esimerkiksi pilottihankkeessa vuonna 2017 kahdessa tanskalaisessa hoitokodissa testattiin aktivoivia ja rauhoittavia ratkaisuja, joissa oli mukana Protacin My Fit-liivi ja Ball Blanket-pallopeitto. Rauhoittavat aistituoteratkaisut vähensivät psykologista ja motorista levottomuutta. Lisäksi yksiköissä kohdattiin vähemmän konflikteja ja koettiin entistä rauhallisempia öitä. Parantuneet unirytmit johtivat pidempiin syvän unen jaksoihin ja vähensivät sängystä nousemista.
− Muistisairaalla ihmisellä kehon hahmottaminen heikkenee tunto-, asentotunto- ja tasapainoaistijärjestelmien vähäisen aististimulaation takia. Tästä seuraa herkästi fyysisen ja psyykkisen minän katoaminen, josta seuraa ahdistus. Kun kaikki muut keinot on jo käytetty, on aistiapuväline tarpeen. Aistiapuvälineet ja tietoisuus niiden hyödyistä ovat olleet se tärkeä puuttuva palapelin pala muistisairaiden hoivassa, Juhani Kuittinen summaa.
Kuvat: Juhani Kuittinen
”On tärkeää, että meillä on ymmärrystä ja tietoa aistien merkityksestä ihmisenä olemiselle ja hyvinvoinnille. Aistiapuvälineet ja tietoisuus niiden hyödyistä ovat olleet se tärkeä puuttuva palapelin pala muistisairaiden hoivassa. Esimerkiksi vaelteluun ei ole olemassa lääkettä."- Juhani Kuittinen, Attendo Terapia |
Tutustu lisää aiheeseen ja ratkaisuihin: Ratkaisut - Sensorinen integraatio ja aistisäätely
Lisätietoja:
Pilottiprojekti - rauhoittavat Protac-ratkaisut muistisairaiden hoidossa (pdf)
Muita Protac-tutkimuksia:
Use of Ball Blanket in attention-deficit/hyperactivity disorder sleeping problems
Allan Hvolby, Niels Bilenberg
DOI: 10.3109/08039488.2010.501868
Nord J Psychiatry. 2011 Apr;65(2):89–94. doi: 10.3109/08039488.2010.501868. Epub 2010 Jul 22.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20662681/
Tutkimustulokset osoittavat mm., että Protac-pallopeittojen käyttö on merkityksellinen ja tehokas hoitomenetelmä unen alkamisviiveen minimoimiseksi ADHD-lapsilla, joilla on univaikeuksia. Tutkimuksissa havaittiin, että pallopeittojen käyttö 14 päivän ajan parantaa nukahtamiseen kuluvaa aikaa tasolle, joka on verrattavissa terveen kontrolliryhmän vastaaviin.
The Application of Ball Blankets in the Treatment of Sleeping Difficulties in Children with Attention Deficit/Hyperactivity Disorder. Effect on Quality of Life and Daily Functioning
Allan Hvolby, Department of Child and Adolescent Psychiatric, Psychiatry in Region of Southern Denmark
Journal of Sleep Medicine & Disorders 2020
https://www.jscimedcentral.com/jounal-article-pdfd/Journal-of-Sleep-Medicine-and-Disorders-/sleepmedicine-6-1100.pdf
The efficacy of ball blankets on insomnia in depression in outpatient clinics: study protocol for a randomized crossover multicentre trial
Sanne Toft Kristiansen, Poul Videbech, Merete Bender Bjerrum, Erik Roj Larsen
DOI: 10.1186/s13063-020-04638-y
Trials. 2020 Aug 17;21(1):720. doi: 10.1186/s13063-020-04638-y.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32807208/
Tämä kliininen tutkimus arvioi pallopeiton vaikutusta masennukseen liittyvään unettomuuteen. Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia, koska pallopeitto on mahdollinen ei-farmakologinen lisä masennuksesta johtuvan unettomuutta sairastavien potilaiden lääketieteelliseen hoitoon.
Katso lisää tutkimusprojekteista: https://protac.dk/uk/research