Suomen apuvälinemarkkina on suurten muutosten keskellä. Julkisen terveydenhuollon kustannuspaineet pakottavat myös palveluntuottajia tarkastelemaan omaa toimintaansa entistä kriittisemmin. Muuttuneessa toimintaympäristössä Respecta on tehnyt päätöksen keskittyä laadukkaiden klinikkapalveluiden tarjoamiseen ja sitä kautta toiminnan tehostamiseen. Kysyimme Respectan toimitusjohtajalta Petri Hyytiäiseltä, miten alan erityisosaamista pidetään yllä muuttuvassa markkinassa ja varmistetaan että laadukkaat apuvälineratkaisut ovat saatavilla Suomessa myös tulevaisuudessa.
Miten toimintaympäristön kustannuspaineet ovat vaikuttaneet Respectan toimintaan?
On selvää, että hyvinvointialueiden kustannuspaineet vaikuttavat myös Respectan toimintaan. Moni alan yritys kamppailee tällä hetkellä kannattavuuden kanssa, ja erityisesti pienemmillä toimijoilla tilanne voi olla vaikea.
Haastavassa taloustilanteessa meille välttämätön muutos on ollut oman fokuksemme kirkastaminen. Haluamme jatkossa olla asiakkaillemme entistä läheisempi kumppani ja samalla kehittää toimintaamme tehokkaammaksi.
Viime vuosina emme ole pystyneet investoimaan Suomessa toiminnan kehittämiseen ja uusiin teknologioihin siinä määrin kuin olisimme halunneet. Keskittymällä vahvemmin ydinosaamiseemme voimme kohdistaa resurssimme sinne, missä ne tuottavat asiakkaillemme ja loppukäyttäjille eniten arvoa.
Respecta palaa juurilleen keskittymällä klinikkapalveluihin – mitä se merkitsee?
Jatkossa keskitymme ydintoimintaamme eli klinikkapalveluihin, joissa erikoisosaamistamme ovat ortotiikka, protetiikka, jalkine- ja tukipohjalliset, rintaprotetiikka sekä kompressiohoito. Samalla luovumme suurimmalta osin valmisapuvälineiden, kuten liikkumisen ja kuljettamisen apuvälineiden, edustuksesta Suomessa.
Muutos on meille eräänlainen paluu juurille. Panostamme osaamiseen, josta myös Invalidisäätiön ja Suomen Punaisen Ristin Proteesipalvelun toiminta aikanaan lähti liikkeelle: laadukkaisiin proteesipalveluihin ja yksilöllisesti räätälöityihin apuvälineratkaisuihin.
Klinikkakohtaamisissa henkilökuntamme ammattitaidon merkitys korostuu. Olennaisinta on potilaiden toimintakyvyn huolellinen arviointi. Esimerkiksi proteesiasiakkaiden kohdalla ikä, työtilanne, arjen tarpeet ja harrastukset vaikuttavat siihen, mitä proteesilta odotetaan.
Toimiva ja oikein valittu apuväline tukee itsenäistä arkea, työelämässä jatkamista ja aktiivista elämää. Samalla se voi tuoda julkiselle maksajataholle merkittäviä kustannushyötyjä, jos potilas pystyy oikean apuvälineratkaisun avulla jatkamaan työelämässä tai asumaan itsenäisesti kotona sen sijaan, että hän tarvitsisi esimerkiksi tehostetun palveluasumisen palveluja.
Erityisosaamisemme toimii yhteiskunnan parhaaksi ennen kaikkea potilaiden paremman toimintakyvyn mahdollistajana ja sitä kautta järkevänä resurssien käyttönä ja kustannussäästönä.
Mihin suuntaan apuvälinemarkkina on kehittymässä kansainvälisesti?
Maailmalla apuvälinealaan liittyy suuri teknologinen murros. Sitä vauhdittavat esimerkiksi tekoälyratkaisut sekä skannaus- ja 3D-tulostusteknologioiden kehitys.
Keskiössä ovat uudet teknologiset ratkaisut, jotka luovat palvelua uuden apuvälineen ympärille. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi apuvälineratkaisun valinnassa tai kustannusarviolaskelmiin, millä parannetaan palvelun standardointia ja sitä kautta laatua.
Myös itse apuvälineet kehittyvät nopeasti. Tuoreen tutkimusnäytön mukaan esimerkiksi mikroprosessoriohjatut polviproteesit (MPK) vähentävät kaatumisia verrattuna perinteisiin mekaanisiin polviproteeseihin. Tämä on keskeinen hyöty, sillä kaatumiset ovat yksi merkittävimmistä komplikaatioiden ja lisäkustannusten syistä amputoiduilla.
Omistajamme saksalaisen Ottobock-konsernin tuotekehityspanokset näkyvät meidän suuntaamme teknologisesti kehittyneinä apuvälineratkaisuina, joita pystymme tarjoamaan vaihtoehdoiksi myös asiakkaillemme.
Kun apuvälinemarkkina Suomessa painii kannattavuuden kanssa, niin on vaarana, että Suomi jää alan teknologisessa kehityksessä jälkeen. Teknologiset ratkaisut tarvitsevat kuitenkin aina rinnalleen vahvaa kliinistä osaamista. Mikään uusi ratkaisu ei korvaa käyttäjäkohtaamista ja huolellista toimintakyvyn arviointia, mitä klinikoillamme pystytään tarjoamaan.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa olemme mukana potilaan tilanteen arvioinnissa ja apuvälineen valinnassa sitä parempi lopputulos saadaan – oli kyseessä sitten perinteisempi tai teknologisesti kehittynyt apuväline.
Ja lopuksi, mitä kuuluu toimitusjohtajan kesään?
Oma kesälomani menee mökkeillessä, kuten aikaisempinakin kesinä. Nautimme perheen kanssa rauhasta ja luonnosta akkuja ladaten. Mökkeilyyn kuuluu perinteisesti myös pienet nikkaroinnit ja kalassa käyminen.
Yhden reissun teemme Dolomiittien upeisiin maisemiin Pohjois-Italiaan, jossa käymme tapaamassa Bolzanossa opiskelevaa poikaamme. Siellä voisi mahdollisesti tehdä myös pienen vaelluksen vuorimaisemissa.