Ratkaisut halvaantuneelle


Halvaantuminen voi johtua monista eri syistä, se voi aiheuttaa erilaisia oheisoreita sekä se voi luoda arjesta selviytymiseen uudenlaisia haasteita. Useimpiin halvaantuneen haasteisiin löytyy elämää helpottavia apuvälineitä, esimerkiksi liikkumiseen, kodinhoitoon, peseytymiseen, pukeutumiseen.

Halvaantuminen tarkoittaa tilannetta, jossa tietyille kehon lihaksille menevä liike- ja tuntohermotus katkeaa. Tyypillisin on aivo- keuhko- tai sydäninfarktista aiheutuva toispuolinen halvaus eli hemiplegia. Erilaisissa tapaturmissa, putoamisissa ja rajuissa liikenneonnettomuuksissa selkärankaan kohdistuva isku voi vaurioittaa selkäydintä ja aiheuttaa halvaantumisen vauriokohdan alapuolella oleviin hermotettaviin lihaksiin tai lihasryhmiin. Kun vauriokohta on lanneselän alueella, kyseessä on paraplegia eli kaksiraajahalvauksesta, jossa yleensä alaraajat halvaantuvat, eli menettävät hermotuksensa. Kyse on tetraplegiasta, eli neliraajahalvauksesta, kun vauriokohta on rintarangan yläosissa tai kaularangassa, jolloin myös yläraajat halvaantuvat.

Pareesi tarkoittaa hervottomuutta tai lievää, ohimenevää puristuksen aiheuttamaa halvaantumista.

Itsenäinen arki

Aivoinfarkti kehittyy tavallisimmin verihyytymän aiheuttamasta tukoksesta pienessä aivovaltimossa, seurauksena tukoksen takaisen aivolohkon osan tuhoutuminen ravitsemuksen puuttuessa. Liuotushoidon kehittyminen on antanut hyviä tuloksia aivoinfarktista toipumisessa, mutta edelleen monelle jää pysyvä toispuolihalvaus, joka asettaa haasteen itsenäisestä arjesta selviytymiselle.

Toispuolinen halvaus jakaa kehon pystysuunnassa kahteen puoleen: normaalisti toimivaan ja halvaantuneeseen. Se vaikuttaa niin näkö- kuin puhekykykyyn sekä toisen käden ja jalan toimintaan. Apuvälineiden avulla monia halvauksen vaikutuksia voidaan joko kompensoida tai helpottaa. Ratkaisuja löytyy esimerkiksi tarttumiseen, ulottumiseen, syömiseen, peseytymiseen ja WC-käyntiin sekä liikkumiseen. Parhaimmillaan liikkumisen tueksi voi riittää kävelykeppi tai rollaattori eli kävelyteline, mutta jos lihasaktiviteettia ei enää löydy seisoma-asennon ylläpitämiseen, tarvitaan pyörätuolia. Pyörätuolin voi myös lainata tai vuokrata pitkiä matkoja varten, vaikka halvaantunut liikkuisikin tavallisesti kepin tai rollaattorin avulla.

Suunnitelma tarvittavista apuvälineistä tehdään oman fysioterapeutin ja kuntouttajien kanssa. Kuntien ja sairaaloiden apuvälineyksiköt toimittavat heille sovitut välineet. Halvautunut itse tai läheiset voivat halutessaan hankkia lisää haluamiaan välineitä myös ostamalla niitä itse suoraan Respectan myymälöistä. 

Tuki halvaantuneelle raajalle

Peroneustuet antavat ensisijaisesti nostetta roikkuvalle jalkaterän etuosalle, jolloin riski kompastua esimerkiksi maton reunaan vähenee ja liikkuminen on turvallisempaa. Kevyimmissä peroneustuissa nosto saadaan aikaan kuminauhan avulla, tukevammissa malleissa tuen runko tukee jalkaterää laajemmin ja ohjaa jalkaterää myös kävelyn kannalta parempaan asentoon ja liikesuuntaan. Riippuen halvausongelmien laajuudesta, voidaan polvelle tyypillistä polven yliojentumisen virheasentoa rajoittaa lisävaurioiden ja kivun välttämiseksi.

Yläraajan tuenta parempaan toiminnalliseen asentoon ranteesta ja olkapäästä tasapainottaa kävelyä, edistää asennon hallinnan tuntemista ja suojaa nivelsiteitä ja hermoja liialliselta venymiseltä.