Neurologiset vammat ja sairaudet


Neurologiset vammat ja sairaudet voivat aiheuttaa aivovamman ja keskushermoston vaurioitumisen seurauksena erilaisia liikkumista ja motorista toimintakykyä haittaavia ongelmia. Näitä ovat esimerkiksi käsien ja jalkojen lihasheikkous ja lihasvoiman menetys, lihasjäykkyys, kömpelyys, tasapainohäiriöt ja tunnottomuus sekä erilaiset halvaustilat.


Liikkumiseen liittyvien haasteiden lisäksi keskushermoston vammat ja sairaudet voivat aiheuttaa esimerkiksi muistin häiriöitä, näön ja puheen menetystä sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeutta. Oireet vaihtelevat kuitenkin hyvin yksilöllisesti sairauden tai vamman vakavuuden mukaan.

Neurologisia sairauksia ovat esimerkiksi aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto), MS-tauti, CP-vamma sekä erilaiset aivovammat ja selkäydinvammat.

Keskushermostolla tarkoitetaan aivojen, pikkuaivojen, aivorungon ja selkäytimen muodostamaa kokonaisuutta.


Toimintakyvyn tukeminen avainasemassa

Monet kokevat fyysiset rajoitteet turhauttaviksi ja elämää haittaaviksi tekijöiksi neurologisissa sairauksissa tai eriasteisten vammautumisten jälkeen.

Aktiivisella kuntoutuksella kuitenkin esimerkiksi nopeasti sairaalahoitoon päässeiden aivohalvauspotilaiden toimintakyky voi palautua lähes ennalleen tai kokonaan. Ortoosien avulla voidaan nopeuttaa potilaan liikkeelle pääsyä. Mahdollistamalla kävely ja lisäämällä aktiivisuutta voidaan auttaa ennaltaehkäisemään yleiskunnon laskua sekä uusien tapahtumien riskiä. Lisäämällä aktiivisuutta voidaan tukea myös muiden perusterveyteen vaikuttavien ongelmien ennaltaehkäisyä. MS-tauti ja CP-vamma ovat elinikäisiä sairauksia, mutta potilaiden toimintakykyä pystytään tukemaan lääkehoitojen lisäksi erilaisilla kuntoutusmenetelmillä ja liikkumista tukevilla apuvälineillä.

Uutta teknologiaa hyväksikäyttävät menetelmät, kuten elektromekaaniset kävelyn harjoituslaitteet ja toiminnallisen sähköstimulaatio (FES) sekä asentoa tukevat ja liikettä helpottavat nilkka-jalkateräortoosit ovat tehokkaita menetelmiä kuntoutuksessa ja esimerkiksi kävelyyn opettelemisessa halvauksen jälkeen. Yksilöllisesti valmistetulla, mikroprosessoriohjatulla nilkka-polviortoosilla (C-Brace) on mahdollista kävellä vuoroaskelin täysin halvaantuneen alaraajan tai alaraajojen avulla. 

Lue lisää apuvälineistä liikkumisen ja toimintakyvyn tukena.


Mahdollisia neurologisiin sairauksiin liittyviä toiminta- ja liikuntakyvyn haasteita voi olla:

Riippunilkka

Tyypillinen keskushermoston sairauden tai vamman aiheuttama oire on kävelyhäiriö, jota kutsutaan riippunilkaksi (drop foot). Riippunilkasta kärsivillä on lihasheikkouden tai hermovaurion vuoksi vaikeuksia nostaa jalkaansa ja kannatella jalkateräänsä, mistä seuraa jalkojen laahautuminen kävellessä. Tämä aiheuttaa tasapaino- ja kävelyvaikeuksia sekä hankaluuksia kävellä esteiden, kuten kynnysten yli.

Lihasheikkous

Liikkumattomuuden tai halvaustilojen aiheuttama lihasheikkous, etenkin reisilihasten heikkous, vaikeuttaa monien keskushermoston vammoista tai sairauksista kärsivien omatoimista liikkumista.

Lihasheikkous voi ilmetä esimerkiksi merkittävinä vaikeuksina polven koukistamisessa ja ojentamisessa liikkumisen aikana. Käsien lihasheikkous haittaa etenkin arkipäiväisiin askareisiin liittyviä toimintoja, kuten esimerkiksi tarttumista.

Spastisuus eli lihasjänteyden kohoaminen

Spastisuus on lihaksen tahatonta liikettä, jolloin lihakset supistuvat hallitsemattomasti ja yliaktiivisesti. Spastisuudessa lihas on jatkuvassa jännitystilassa tai se voi krampata. Osittain toimiva lihas voi olla myös jäykkä.

Spastisuus aiheutuu lihaksia säätelevän hermoradan vaurioitumisesta ja se ilmenee yleisimmin raajoissa ja suun alueella.

Spastisuuden aste vaihtelee yksilöllisesti. Esimerkiksi kosketus, lämpötilan muutokset tai liikkeen aloittaminen voivat aiheuttaa lihasjänteyden kohoamista. Spastisuuden seurauksena liikkuminen tai päivittäistoimien hoitaminen vaikeutuu merkittävästi.

Hemiplegia eli toispuolihalvaus

Halvaus eli paralyysi tarkoittaa yhden tai useamman lihasryhmän toiminnan täydellistä pysähtymistä.

Hemiplegiaksi eli toispuolihalvaukseksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön vartalon toinen puoli on halvaantunut. Tila voi olla synnynnäinen tai seuraus jostakin keskushermoston sairaudesta tai vammasta.

Hemiplegian aiheuttaa yleisimmin aivohalvaus. Esimerkiksi aivoinfarktissa oikeaan aivopuoliskoon verta kuljettava valtimo tukkeutuu, jolloin halvausoireet koetaan kehon vasemmalla puolella. Lihaksia kontrolloivat hermot menevät ikään kuin ristiin aivorungossa.

Myös CP-vamma voi vaikuttaa toisen aivopuoliskon toimintaan, jolloin kehon toisen puolen toiminnot ovat rajallisia. Tämä vaikeuttaa merkittävästi liikkumista ja toimintakykyä.

Neliraajahalvaus ja alaraajahalvaus

Tetraplegialla eli neliraajahalvauksella tarkoitetaan kaikkien neljän raajan halvaustilaa. Tetraplegian aiheuttaa useimmiten selkäydinvamma, joka on seurausta kaularangan nikamien tapaturmaisesta vaurioitumisesta.

Paraplegialla eli alaraajahalvauksella tarkoitetaan alaraajojen halvaustilaa. Paraplegian aiheuttaa useimmiten selkäydinvamma, joka on seurausta rinta- ja lannerangan nikamien tapaturmaisesta vaurioitumisesta.

 

Katso lisää: