Lipedeeman tunnistaminen ja hoito vaativat lisää tietoisuutta

21. syyskuu 2026 - admin

Lipedeema on krooninen rasvakudoksen sairaus, joka aiheuttaa muun muassa kipua, kosketusarkuutta, raajojen raskautta ja toimintakyvyn heikentymistä. Moni lipedeemaa sairastava elää oireidensa kanssa vuosia ennen kuin sairaus tunnistetaan ja sopivat hoitomuodot löytyvät. Tämä viesti nousi vahvasti esiin Respectan Helsingissä 18.9. järjestämässä ammattilaisten koulutusaamupäivässä, jossa käsiteltiin lipedeeman tunnistamista, hoitovaihtoehtoja sekä uusinta tutkimustietoa.

Lipedeema on krooninen rasvakudoksen sairaus, jolle tyypillisiä oireita ovat raajojen kipu, kosketusarkuus, raskauden tunne, turvotus sekä rasvakudoksen epäsuhtainen kertyminen erityisesti alaraajoihin ja joskus myös käsivarsiin. Oireet voivat vaikeuttaa liikkumista ja heikentää merkittävästi toimintakykyä sekä elämänlaatua. (1,2)

Sairauden syytä ei vielä tunneta tarkasti. Perinnöllisillä ja hormonaalisilla tekijöillä arvioidaan olevan merkitystä, ja oireiden ilmaantuminen tai voimistuminen yhdistyy usein hormonaalisiin elämänvaiheisiin, kuten murrosikään, raskauteen tai vaihdevuosiin. Diagnoosi perustuu edelleen ensisijaisesti potilaan oireisiin, sairaushistoriaan ja kliiniseen tutkimukseen; yksittäistä verikoetta, kuvantamistutkimusta tai biomarkkeria, jolla lipedeema voitaisiin varmasti todeta, ei ole. (1)

Tilaisuudessa kuultiin suomalaisen potilaan Ninnin puheenvuoro aiheesta, jonka hän itse kuvaili erittäin kivuaaliana asiana. Ninni kertoi huomanneensa ensimmäiset oireensa jo 13-vuotiaana, mutta löytäneensä selityksen oireilleen vasta aikuisiällä. Vuosien aikana taustalla oli lukuisia yrityksiä vaikuttaa oireisiin liikunnalla, ruokavaliolla ja painonhallinnalla ilman, että varsinainen syy oli tiedossa. Ninni kertoi tilaisuudessa omista kokemuksistaan avun hakemisesta, lopulta päätyen itse Saksaan kirurgisiin hoitoihin. Lisää Ninnin lipedeeman hoidosta jutussamme.

Potilaan tilaisuudessa lausuma toive,"Olisinpa tiennyt tästä jo 10–20 vuotta aikaisemmin", tiivisti monen päivän puheenvuoron yhteisen viestin. Kokemukset kuvastavat hyvin haastetta: lipedeeman puutteellinen tunnettuus voi viivästyttää sairauden tunnistamista vuosilla, vaikka oireet vaikuttaisivat merkittävästi toimintakykyyn ja elämänlaatuun. (1,2)

Tietoisuus hoitokeinoista rakentumassa

Lipedeemaan ei ole yhtä parantavaa hoitoa. Konservatiivisen hoidon kokonaisuuden muodostavat lääkinnällinen kompressiohoito, yksilöllisesti sovitettu liikunta, painonhallinta ja fysio/lymfaterapia (1,4). Kirurgisella hoidolla voidaan saavuttaa pitkäaikaista apua toimintakykyyn. (7)

Vaikka lipedeeman arvioidaan koskettavan huomattavaa määrää naisia, sairaus tunnetaan edelleen puutteellisesti. Suomessa lipedeeman hoitokäytännöt ovat vielä osittain vakiintumassa. Suomessa käytössä olevassa ICD-10-tautiluokituksessa lipedeemalla ei ole omaa diagnoosikoodia, eikä sairaudelle ole kansallista Käypä hoito -suositusta tai valtakunnallisesti yhtenäistä hoitopolkua. Kansainvälisessä ICD-11-tautiluokituksessa lipedeema on kuitenkin tunnistettu omaksi sairaudekseen, ja THL:n mukaan ICD-11-luokituksen käyttöönotto on Suomessa tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2029 lähtien. (9,10).

Kirurgisen hoidon tavoitteena toimintakyvyn mahdollistaminen

Jos sairaus aiheuttaa merkittävää kipua tai toiminnallista jatkuvaa haittaa, voidaan potilailla harkita kirurgista hoitoa, joka on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa tehokkaana lipedeeman hoitomenetelmänä. Hoidon tavoitteena ei ole ensisijaisesti esteettinen kehonmuokkaus, vaan sairauteen liittyvän rasvakudosmäärän vähentäminen ja oireiden lievittäminen. (1)

Tilaisuudessa kuultiin saksalaisen LipoClinic Dr. Heck -klinikan asiantuntijoiden näkemyksiä lipedeeman kirurgisesta hoidosta. Klinikka on erikoistunut lipedeeman diagnostiikkaan ja hoitoon, ja siellä tehdään vuosittain yli 2 500 lipedeemaleikkausta. Hoitomalli perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen sekä tutkimusnäyttöön perustuviin toimintatapoihin.

Saksalaisen LipoClinic Dr. Heck -klinikan asiantuntijat Dr Marion Heck ja Dr Jost-Hendrik Hübner esittelivät tilaisuudessa lipedeeman kirurgista hoitoa. Viime vuosina julkaistut tutkimukset ovat osoittaneet kirurgisen rasvaimun voivan vähentää kipua ja toimintarajoitteita sekä parantaa liikkumista ja elämänlaatua valikoiduilla potilailla. (2,7)

LipoClinic Dr. Heckin mukaan kirurgisen hoidon tavoitteena ei ole esteettinen kehonmuokkaus, vaan sairauteen liittyvien oireiden lievittäminen, toimintakyvyn parantaminen ja elämänlaadun kohentaminen. Hoidossa poistetaan rasvaimulla lipedeemalle tyypillistä sairastunutta rasvakudosta, jonka ajatellaan olevan yhteydessä kipuun, paineen tunteeseen, raskauden kokemukseen ja liikkumisen vaikeutumiseen.

Kirurgisesta hoidosta on viime vuosina kertynyt aikaisempaa enemmän tutkimusnäyttöä. Vuonna 2026 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa analysoitiin 25 tutkimusta ja yhteensä 2 373 lipedeemapotilasta. Rasvaimuun liittyi tutkimuksissa kivun ja toimintarajoitteiden vähenemistä sekä liikkuvuuden ja elämänlaadun paranemista. Tulosten raportoitiin myös säilyneen seurannassa. Vakavat komplikaatiot olivat tutkimuksissa harvinaisia. (7)

Toisessa vuonna 2026 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa arvioitiin yhteensä 61 tutkimusta lipedeeman diagnostiikasta ja hoidosta. Katsauksessa kirurgisen rasvaimun tutkimusnäyttö oli tarkastelluista hoitomuodoista vahvinta pitkäkestoisen oireiden lievittymisen, liikkuvuuden ja elämänlaadun paranemisen osalta. (2)

LipoClinic käyttää toimenpiteissään pääasiassa vesiavusteista rasvaimua (Water Assisted Liposuction, WAL), jossa rasvakudosta irrotetaan vesisuihkun avulla. Menetelmän etuina pidetään kudosten hellävaraisempaa käsittelyä, vähäisempää kipua ja nopeampaa toipumista. Hoidot tehdään vaiheittain. Yhdessä toimenpiteessä voidaan hoitaa esimerkiksi sääret, reidet tai käsivarret, ja leikkausten välissä pidetään vähintään noin kahdeksan viikon toipumisjakso. Heck ja Hübner asiantuntijat korostivat, että lipedeeman kirurginen hoito tähtää ensisijaisesti oireiden lievittämiseen ja toimintakyvyn parantamiseen.

Asiantuntijat korostivat, että konservatiivinen hoito säilyy tärkeänä osana kokonaisvaltaista hoitoa myös mahdollisten kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Kompressiohoito, liikunta, painonhallinta ja muu oireenmukainen tuki täydentävät toisiaan potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. (1,4)

Kompressiohoito tukee toimintakykyä arjessa

Tilaisuudessa käsiteltiin myös kompressiohoidon merkitystä osana lipedeeman konservatiivista hoitoa, kun kompressioasiantuntijat Tea Kanerva ja Annu Voipio kertoivat eri ratkaisuvaihtoehdoista. Kompressiohoidon tavoitteena on vähentää kipua, raskauden tunnetta ja turvotusta sekä tukea liikkumista ja toimintakykyä. Kompressiotuotteet eivät poista lipedeemarasvakudosta, mutta ne voivat helpottaa oireita ja arjessa selviytymistä merkittävästi. (1,4)

Kompressiotuotteen materiaali, malli ja kompressioluokka valitaan yksilöllisesti. Laakakudottu kompressio soveltuu erityisesti silloin, kun raajan muodossa on suuria ympärysmittaeroja, kudospoimuja tai voimakasta epäsuhtaa. (4)

Kliininen tutkimusnäyttö kompressiohoidosta on lisääntynyt. Vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessa 24 lipedeemaa sairastavaa naista satunnaistettiin joko liikuntaan tai liikunnan ja yksilöllisesti sovitetun laakakudotun kompressiohoidon yhdistelmään. Kompressiota käyttäneillä havaittiin parannusta muun muassa fyysisessä toimintakyvyssä ja jaksamisessa sekä raajojen raskauden ja turvotuksen kokemuksessa. (5)

Roomassa marraskuussa 2025 järjestetyssä Lipedema World Congressissa esiteltiin lisäksi 507 naisen havainnoiva tutkimus laakakudottujen kompressiotuotteiden käytöstä. Kongressissa esitettyjen tulosten mukaan päivittäiseen käyttöön liittyi huomattava koetun kivun väheneminen sekä liikkuvuuden paraneminen arjessa.(6)

Kompressiotuotteiden myöntäminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä perustuu yksilölliseen hoidon tarpeeseen ja voimassa oleviin apuvälinepalveluiden myöntämisperusteisiin. Tällä hetkellä tukitekstiilejä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lipedeeman hoitoon ja potilaat joutuvat usein hankkimaan tarvitsemansa kompressiotuotteet omakustanteisesti.

Ravitsemuksessa huomion kiinnittäminen myös tulehdusta hillitseviin tekijöihin

Ravitsemuksesta puhunut laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen teki katsauksen saatavilla olevaan tutkimustietoon ravinnon merkityksestä. Vaikka lipedeeman hoidossa ei ole olemassa yhtä oikeaa ruokavaliota, tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ruokavalio voi auttaa oireiden hallinnassa. Tutkimus on haastavaa, koska oireisiin vaikuttavat myös esimerkiksi hormonit, stressi, unen määrä, liikunta ja lämpötilavaihtelut. Keskeistä on painonhallinta, riittävä ravintoaineiden saanti, tulehdusta hillitsevät ruokavalinnat sekä elintavat, jotka tukevat jaksamista ja hyvinvointia. Tulehduksen hallinnassa korostuvat käytännön asiat kuten kasvisten runsas käyttö, verensokerin tasaisuus, kohtuullinen tyydyttyneen rasvan saanti sekä yleinen ruokavalion laatu. Partanen muistutti, että lipedeeman hoidossa "ei hoideta vain lipedeemaa vaan ihmistä", jolloin myös uni, stressi ja mielenterveys ovat osa kokonaisuutta.

Painonhallinta on tärkeää erityisesti silloin, kun lipedeeman lisäksi esiintyy ylipainoa tai lihavuutta, mutta lipedeemaa ei tule pitää lihavuuden seurauksena eikä potilaan oireita voida ratkaista pelkästään ruokavaliohoidolla tai liikunnan lisäämisellä. (1,3)

Tarve yhtenäisemmälle hoitopolulle

Lipedeeman kansainvälisessä tutkimuksessa korostuu tällä hetkellä tarve yhtenäistää diagnostisia kriteerejä ja hoitokäytäntöjä, lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa sairaudesta sekä lisätä myös tutkimusta. (1,6)

Lipedeeman todellista yleisyyttä ei tiedetä. Vuonna 2026 julkaistun kansainvälisen Lipedema World Alliance -asiantuntijakonsensuksen mukaan arviot vaihtelevat alle yhdestä prosentista noin 12 prosenttiin aikuisista naisista. Esiintyvyyden arviointia vaikeuttavat muun muassa vaihtelevat diagnostiset kriteerit ja sairauden puutteellinen tunnistaminen. (1)

Lipedeemaa voi olla vaikea hoitaa omin keinoin. Sairastunut saattaa laihtua ylävartalosta samalla, kun alaraajojen epäsuhta, kipu ja muut oireet säilyvät. Lipedeemarasvaa on tämän vuoksi pitkään pidetty lähes täysin laihduttamiselle vastustuskykyisenä. Uudempi tutkimus on täsmentänyt käsitystä. Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa noin yhdeksän prosentin painonpudotus vähensi rasvamassaa myös lipedeemaa sairastavien naisten jaloista. Samalla reisien rasvakudoksessa havaitut tulehdus- ja sidekudosmuutokset eivät kuitenkaan vähentyneet vastaavasti. (3)

Lipedeeman tunnistamisen parantaminen, tutkimustiedon lisääntyminen ja yhtenäisempien hoitokäytäntöjen kehittäminen voivat auttaa yhä useampia potilaita saamaan oireilleen selityksen ja löytämään tarkoituksenmukaisen hoitopolun aiempaa nopeammin. (1,2)

Lähteet

(1) Kruppa P ym. Lipedema World Alliance Delphi Consensus-Based Position Paper on the Definition and Management of Lipedema, 2026.

(2) Vazirnia A ym. Lipedema Diagnosis, Clinical Manifestations and Therapeutics: A Systematic Review, 2026.

(3) Cifarelli V ym. Adipose Tissue Biology and Effect of Weight Loss in Women With Lipedema, 2025.

(4) Faerber G ym. S2k Guideline Lipedema, 2024.

(5) Czerwińska M ym. Evaluation of the Effectiveness of Compression Therapy Combined with Exercises Versus Exercises Only Among Lipedema Patients, 2024.

(6) Hartin L, Väisänen T. Lipedema World Congress 2025, Lymffis 1/2026.

(7) Acuña Vengoechea JA ym. Safety and Efficacy of Surgical Techniques in Treating Lipedema: Systematic Review, 2026.