Käveleminen tarkoitti MS-tautia sairastavalle Heidi Ekille askelta eteen ja toisen jalkaterän raahaamista sivulle viereen. Parin sadan metrin kävely uuvutti koko päiväksi. Hänelle FES-sähköimpulssilaite oli kuin lottovoitto: nilkka koukistuu jälleen.
Heidi Ek on sairastanut MS-tautia jo 22 vuoden ajan. Hänelle tauti merkitsee esimerkiksi heikkoa tasapainoa. Hän joutuu käyttämään rollaattoria tai kyynärsauvoja liikkuessaan.
– Eniten aiheuttaa haittaa vasemman jalkaterän raahautuminen. Varpaat eivät nouse kunnolla eteenpäin.
Tämä tekee Heidi Ekin jokaisesta kävelyaskeleesta ison ponnistuksen. Jo pitkään kävelymatkat ovat olleet hyvin lyhyitä. Parin sadan metrin kävely on uuvuttanut koko päiväksi.
Aiemmin käytössä on ollut kengän kanssa käytettävä tuki, mutta Ek myöntää, että ihminen on mukavuudenhaluinen. Kengästä polveen asti ulottuvan tuen käyttö ei ollut Heidille helppoa ja tuen pukeminen tuntui hankalalta. Sisällä ei halunnut käyttää kenkiä koko ajan. Ja liikkuminen ulkona tuen kanssa jäi minimiin.
Tieto laitteesta jumpparyhmän kautta
Toiminnallisesta FES-sähköstimulaatiolaitteesta Ek kuuli Neuroliiton tasapaino-stretch -jumpassa, jonka vetäjällä oli asiasta tietoa. Laitteesta kuultuaan Ek halusi heti ottaa asiasta selvää.
– Tämä oli pakko saada, hän nauraa.
Jalkaterapeutti Taneli Pitkänen Respectalta kertoo, että FES-laite on käytännössä mansetti, joka asetetaan sääreen vähän polven alapuolelle. Laite antaa sähköimpulssin peroneushermoon ihon päältä. Laite seuraa jalan liikettä ja antaa impulssin kävellessä juuri oikealla hetkellä – nilkka koukistuu ja varpaat nousevat ylöspäin.
Laitteessa on myös gyroskooppi eli liiketunnistin. Se aktivoituu kävelyn aikana ja seuraa liikettä, jolloin impulssi saadaan oikeaan aikaan ponnistuksen ja kantaiskun mukaan. Kun istutaan paikallaan, laite ei aktivoidu.
Kävellessä ei enää kompastu
Heidi Ekille FES-laitteesta on ollut suurta apua. Nyt jalkaterää ei tarvitse raahata, vaan askel sujuu kantapää edellä. Tämä tarkoittaa, ettei hän kompastu ja kävely helpottuu huomattavasti.
– Kun jalka nousee paremmin, en väsy samalla tapaa kuin ennen. Olin aiemmin 10-15 min kävely-yrityksen jälkeen ihan poikki. Nyt olen kävellyt koko päivän, mitä nyt rollaatorin kanssa pystyy puuhastelemaan, enkä väsy. Se on auttanut liikkumisessa hyvin paljon.
Esimerkkinä Heidi Ek kertoo, että hän teki reissun pieneen sisustusliikkeeseen.
– Takaisin tullessa käytiin vielä ostoskeskuksessa, minulla oli kyynärsauvat ja jaksoin sielläkin vielä kävellä. En olisi moiseen kävelyurakkaan lähtenyt ilman tätä laitetta. Tämä on rohkaissut kävelemään enemmän. Olen sillä lailla reipastunut FES:in kautta.
Nyt harmittaa lähinnä se, ettei hän tiennyt laitteesta jo aiemmin. Markkinoille se on tullut pari vuotta sitten. Hän pohtii, kävelisikö nyt paremmin, jos olisi saanut sen käyttöön aiemmin. Liikkumattomuus on tarkoittanut myös sitä, että jalkojen lihakset eivät ole nyt niin hyvässä kunnossa kuin voisivat olla. Nilkan jäykistymisestä liikkumiseen tuli tauko.
– Muutamalla hierontakerralla nilkkaa on kuitenkin saatu taas toimimaan. Kuumina päivinä se on auttanut todella paljon liikkumisen ja jaksamisen kanssa, Ek kertoo tyytyväisenä.
Apuvälineenä aamusta iltaan
FES-laite on helppo käyttää. Ek laittaa jalkaansa heti aamulla, kun laite on ollut yön yli latauksessa.
– Aamulla laitan tämän sääreen kiinni. Illalla viimeisenä otan pois. Se on jalassa koko ajan, ei nyt aivan 24/7.
Laitetta pidetään tässä vaiheessa virallisten luokitusten mukaan harjoitteluvälineenä. Sitä se Ek:in mukaan ei käytännössä ole, vaan apuväline siinä missä moni muukin.
– Välillä joutuu vähän laitetta paikalleen laittaessa etsimään, missä kohtaa se toimii parhaiten. Mutta laitteen käyttö ei ole kauhean monimutkaista. Optimitilanteessa laitetta ei sen ihmeemmin huomaakaan. Se vain auttaa varpaita nousemaan. Kun normaalisti kipristät varpaita, et ajattele kävellessä, että nostat jalkaterää ja varpaita, se toimii siinä automatiikkana.
Ek tietää, ettei laite välttämättä toimi jokaisella. MS-tautikin kohtelee ihmisiä hyvin eri tavoin.
– MS-taudissa mitä vain varpaankärjen ja hiustupsun välillä voi tapahtua.
Respectalta Heidi Ek toivoo lisää tietoa uusista laitteista ja mahdollisuuksista suoraan MS-potilaille. Sairauteen liittyy se, että henkinen kapasiteetti omien etujen puolustamiseen on jo muutenkin kovilla.
– Vammaispalveluiden pitäisi olla kehityksen kärkipäässä etsimässä uusia apuvälineitä ja terveydenhuollossa pitäisi ylipäätään olla ennakoivaa hoitoa. Olisi hyvä pidentää omatoimisuusaikaa ja hakea apuvälineitä ennen kuin istut vain pyörätuolissa. Helpotettaisiin sitä välillä vähän ankeaakin oloa, sillä erikoissairaanhoitokin maksaa, miksei sitä yritettäisi estää hoitamalla itse ajoissa.
Asiakkaat haastatellaan ja laitetta testataan
Taneli Pitkänen kertoo, että ennen kuin laitetta otetaan edes koekäyttöön, asiakas haastatellaan, tutkitaan ja tehdään toimintakyvyn arviointi. MS-tauti on yksi yleisimmistä, missä FES-laitteesta on etua. Myös aivoinfarktipotilaille siitä voi olla hyötyä. Kaikkia laite ei kuitenkaan auta. FES tukee nilkan liikettä, mutta edellyttää, että ääreishermorata on ehjä ja ylempi nilkkanivel liikkuva.
– Ensin katsotaan kävelyä ilman laitetta. Sitten ruvetaan testaamaan laitetta.
Yhdessä asiakkaan kanssa tutkitaan ja säädetään, mikä on sähköimpulssin oikea taajuus ja oikea kohta.
– Sähköimpulssi annetaan ihon päältä hermoon, oikea kohta joudutaan hakemaan yksilöllisesti. Mikäli hermoradassa on katkos, liikettä ei tapahdu.
Laitteen antama sähköimpulssi voi tuntua myös pienenä kipuna, silloin pitää punnita kipu ja toisaalta hyöty. Kun sähköimpulssi saa lihakset aktivoitumaan, se parantaa myös verenkiertoa.
– Laite vaatii totuttelua, mutta kun tulee liikettä, kehokin voi paremmin.
Respectassa laitetta kokeilleet asiakkaat ovat antaneet Pitkäselle hienoa palautetta. Esimerkiksi yksi viesti tuli kesken viikonlopun:
– Asiakas oli niin innoissaan päästyään lastenlasten kanssa käymään Korkeasaaressa. Elämänlaadun ylläpitäminen ja parantaminen on se juttu, Pitkänen kertoo.
Hänelle itselleen jokainen asiakas on tärkeä. Työ on vastavuoroista:
– Jokaiselta asiakkaalta oppii itsekin lisää.
Katso myös: Neurologiset vammat ja sairaudet