Raimo Pänkäläinen kävi melomassa ja kaikki oli hyvin - mutta miestä ei sitten kuulunutkaan kotiin. Laaja aivoverenvuoto vei liki hengen ja alkuun liikuntakyvyn. FES-ortoosilla saatiin parannettua paitsi askellusta ja kävelyn rytmiä, myös elämäniloa. Saatiin vanhaa tuttua Raimoa takaisin.
Urheilullinen mies - se määritelmä on aina kuvannut hyvin jyväskyläläistä Raimo Pänkäläistä. Työuransa aikana ja sen jälkeen hän on aina hiihtänyt, juossut, suunnistanut ja soutanut. Pänkäläinen meloi vielä sinäkin päivänä, kun sairastui elokuussa 2017.
– Olimme maalla, läksin sieltä vadelmanpoiminnasta kaupunkiin ja odottelin Raimoa kotiin seuravana päivänä, puoliso Sinikka Pänkäläinen kertoo.
Sinikka palasi takaisin maalle ja löysi miehensä samasta paikasta, verannalta, mihin tämä oli edellisenä päivänä jäänyt. Laaja-alaisen aivoverenvuodon seurauksena Raimo oli aluksi hoidettavana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Oikea puoli vartalosta oli tunnoton ja toimeton, jälkiä jäi myös puhekykyyn ja muistiin. Trakeostomian eli henkitorviavanteen poistamisen jälkeen jännitettiin, oliko aivoverenvuoto vaikuttanut myös puhekykyyn.
– Tuo kirosanasto on palautunut kylläkin, Raimo Pänkäläinen nauraa.
Jos muita asioita ja sanoja katosi, humoristinen mielenlaatu jäi tallelle.
– Sanat ovat pikku hiljaa palautuneet. Nyt puhe on jo sujuvaa, puoliso tuumii.
Sairaalakierrettä jatkui yli puoli vuotta, kunnes mies pääsi kotiin ja fysioterapiaa alettiin saada kotipaikkakunnalla.
Tie on ollut pitkä
Ensi etappi oli nousta pyörätuolista. Vähitellen onnistuivat lyhyet matkat kepin varassa. Sitten Fysioksen fysioterapeutti Carita Nikkari hoksasi antaa vinkin FES-ortoosista. Maksusitoumus heltisi toukokuussa 2020.
– Voin tässä yhteydessä kehua sitä laitetta, siitä on ollut paljon hyötyä. ”Kaikkea se saksalainen keksii”, se on oikein hyvä. Voin kenelle tahansa suositella, Raimo huikkaa. Sinikka täsmentää, ettei laite ehkä ole saksalainen. Raimon viesti on kuitenkin selvä, mies on tyytyväinen.
Sähkösimulaatiota hyödyntävä FES on Raimolla käytössä sekä reidessä että sääressä. Panta raajan ympärillä antaa lihasten läpi hermoille sähköimpulssin. Reiden osalta se tarkoittaa, että reisilihas aktivoituu ja reisi nousee lonkasta alkaen.
– Näin voidaan helpottaa polven yliojennusongelmaa ja raajan hahmottamisen ongelmaa, jalkaterapeutti Ville Nivala Respectalta kuvaa.
Sääripanta antaa peroneushermolle impulssin, jolloin nilkka koukistuu. Tästä on ratkaisevaa etua. Jos kävely aiemmin tarkoitti, että Raimo joutui heittämään jalan sivukautta eteen, niin nyt reisilihas aktivoituu, polvi koukistuu. Nilkka puolestaan koukistuu ja normaali askellus on mahdollista.
– Kävelyä rakennetaan tukien avulla kuin talon perustuksia. Alhaalta ylöspäin lähdetään kasaamaan. Mitä paremmassa asennossa on nilkka, sitä helpompi on hallita polvea, Ville Nivala lisää.
Sääri- ja reisipanta synkronisoidaan, niin impulssit voidaan antaa sen mukaan, missä kävelyn vaiheessa ollaan. Tällä pystytään saamaan aikaan todella merkittävää muutosta halvaantuneen kävelyyn. Nivala uskoo, että Raimonkin kohdalla tällä on vältetty monta kaatumista ja saatu otettua monta askelta enemmän.
Ennen FES-ortoosia Raimolla oli polvituki ja kuminauha, joka nosti nilkkaa ja varpaita ylöspäin. Kävely oli silloin laahaavaa.
– Kävely on kaikin puolin käynyt selkeämmäksi. On tullut varmuutta liikkumiseen. Juuri se, että nilkka alkoi nousta hyvin, vaikutti siihen, että jalan toiminta normalisoitui, Sinikka Pänkäläinen sanoo.
– Kyllä se tuohon elämänlaatuun vaikuttaa. Jotenkin tuntuu,
|
Helpompi liikkuminen lisäsi myös motivaatiota
Raimo itsekin sanoo, että motivaatio liikkumiseen lisääntyi ihan huomattavasti, kun se alkoi sujua.
Se toi halua lähteä liikkeelle ja kohensi mielialaa sillä tavalla, että myös muiden ihmisten joukkoon lähteminen oli helpompaa.
– Päätettiin ilmoittautua Sao Paolon uudenvuoden yöjuoksuun, Raimo vitsailee.
Sinikka toppuuttelee yöjuoksuja, mutta vahvistaa, että elämänlaatu on tuntunut paremmalle. Liikkumismatkat ovat huomattavasti pidentyneet. Yhdessä tehdään tunninkin lenkkejä. Varmuus lisääntyy koko ajan ja lenkkeihin on tullut vauhtia. Reisilihakset ovat näkyvästi vahvistuneet.
Jos jalka, niin myös mies on kuin herännyt eloon. Koti on Päijänteen rannalla rivitalossa kolmessa kerroksessa, joten treeniympäristö löytyy kotirapuista, joiden nousu onnistuu jo hyvin. Myös tasapaino on parantunut.
– Raimo pystyy sisällä liikkumaan ilman keppiä, mikä on tavallaan minusta ihme, kun tilanne oli se, että ei tiedä liikkuuko hän enää ollenkaan, Sinikka Pänkäläinen kertoo.
Liikkuminen onnistuu myös maastossa, vanha suunnistajatausta auttaa.
– Talvella kokeiltiin hiihtämistäkin. Ensi talvena taas, Raimo uumoilee.
Yhteistyö sekä Respectan että Fysioksen kanssa on sujunut hyvin.
– Villelle voi soittaa milloin vain. Hänellä on asiantuntemusta ja hän on käynyt meilläkin säätämässä laitetta. Myös Carita on aina valmis auttamaan.
Yksi harmi nyt on vain ikä. Raimo Pänkäläinen täytti 65 vuotta, mikä merkitsee, että Kelan kuntoutukset loppuvat. Onneksi kaupungin toimesta järjestyi fysioterapeutin kanssa 20 kertaa allasjumppaa. Kaupungin kuntosaliryhmä ja mahdollisesti käsiterapiaryhmä alkavat myös syksyllä.
Sinikka Pänkäläinen on itsekin sosiaali- ja terveysalalla ja sielläkin vinkannut laitteesta, jota kaikki eivät vielä tunne. Hän uskoo, että Raimokin olisi voinut hyötyä FES-ortoosista jo varhaisemmassa vaiheessa.
– Kyllä se tuohon elämänlaatuun vaikuttaa. Jotenkin tuntuu, että Raimon persoonakin alkoi tulla takaisin. Jotenkin se piristi, kun huomasi, että pystyy liikkumaan.
Osa hyötyy, joten testausta tarvitaan
Carita Nikkari kertoo, että heidän yrityksessään Fysioksessa oli juuri katsottu, ketkä asiakkaat olisivat potentiaalisia hyödyntämään FES-ortoosia.
– Heti näki, että Raimo hyötyi ortoosista. Ville Nivala Kuopion Respectasta oli sitten apuna. Useampi pääsi kokeilemaan, osa hyötyi osa ei.
Nikkari itse sai vinkkiä laitteesta Apuvälinemessuilta. Myös alan kontakteista on hyötyä, että kuulee, mikä kuntoutujia voisi hyödyttää. Koulutustilanteet ovat tärkeitä fysioterapeuteille.
– Sykähtää se idea, miten eri välineet voivat auttaa. Fysioksen asiakaskunnassa on useampikin FES-ortoosin käyttäjä. Laite on kallis, joten kyllä maksajataho syynää tarkasti, kenelle laite sopii. Kun on oikeasti vaikuttavuutta ihmisen arkeen, laite on kuitenkin myös myönnetty.
Rytmi ja tyyli kävelyssä parantuneet
Nikkari kertoo, että fysioterapiassa on keskitytty kävelyä edesauttaviin lihasvoimiin ja tasapainoharjoituksiin. On myös parannettu liikelaajuuksia ja kiinnitetty huomiota halvaantuneen puolen huomiointiin.
– FES:in myötä kävelymatkat ovat pidentyneet, kävelynopeus ja -rytmi ovat parantuneet. Hän uskaltaa luottaa jalkaan ja tuntee sen paremmin. Raimo saa etukautta jalan eteenpäin, käyttää lonkankoukistajaa eikä heitä jalkaa sivukautta eteenpäin.
Etu on myös se, että pitemmällä aikavälillä voi välttyä kivuilta, kun molempia jalkoja kuormittaa samalla tavalla. Myös Carita on huomannut vaikutukset motivaatioon.
– Meillä on hyvä terapiasuhde Raimon kanssa. Tuen kanssa aina on Villelle voinut soittaa ja hän tulee viivana paikalle, kun ortoosia on pitänyt säätää. Tosi hyvin ovat myös huollot toimineet.
– Mitä aiemmin FES-ortoosi saadaan käyttöön, sitä parempi. Siinä on kuntouttava vaikutus, ja se vaikuttaa myös aivojen uudelleenmuovautuvauuteen, mikä ei ole mitenkään vähäpätöinen seikka.
– Ihan jännityksellä sitä odottaa, mille nämä laitteet näyttävät vaikka 10 vuoden päästä, Nivala sanoo.
Apuvälineet ovat myös Carita Nikkarin mielestä mielenkiintoinen maailma, mitä kaikkea voikaan pian jo ajatuksen voimallakin tehdä, kuten liikuttaa vaikka kättä.
Sinikka ja Raimo Pänkäläinen eivät kotona puhu FES-ortoosista. Puhutaan kotoisasti ”vermeistä”, jotka otetaan heti aamulla käyttöön.
Tietoa aiheesta: Neurologiset vammat ja sairaudet - Toiminnallinen hermo-lihas-stimulaatio (FES)