Lapsen jalkaterien kasvu on yksilöllistä ja kasvu tapahtuu pyräyksittäin. Jalkaterän pituuskasvu hidastuu viiden ikävuoden jälkeen. Lopullisen mitan jalkaterä saavuttaa tytöillä noin 14-vuotiaana ja pojilla 16 –18-vuotiaana.
Jalkineiden tehtävä on jalkaterien suojaus. Jalkineet suojaavat jalkoja kylmältä, kuumalta, märältä, kolhuilta, teräviltä esineiltä, kemikaaleilta ja kovalta alustalta. Jalkaterän tehtävät ovat epätasaiseen alustaan mukautuminen, iskunvaimentaminen ja toimiminen jäykkänä vipuvartena.
Terve jalkaterä kiertyy kävellessä etu- ja takaosasta vastakkaisiin suuntiin (spiraaliliike) ja mukautuu siten erilaisiin alustoihin. Jäykkä jalkine estää tämän luonnollisen liikkeen. Jalkaterä ja nilkka ovat tärkeitä osia koko kehon iskunvaimennusjärjestelmässä. Jalkaterä joustaa, keventäen joka askeleella kehon kuormitusta. Esimerkiksi pohjalliset, jotka estävät pronaatiota eli jalkaterän liikkeen sisäsyrjälle, estävät tätä luonnollista toimintoa, jolloin keho joustaa jostain muualta, esimerkiksi polvesta. Jäykkänä vipuvartena toimiminen tarkoittaa jalkaterän jäykistymistä osuessaan alustaan kävellessä tai juostessa sekä kun kantapää kohoaa alustalta varvastyönnön ajaksi. Kun asennot ja alustat muuttuvat, jalkaterän ja säärilihasten tehtävänä on mukautua muuttuviin asentoihin ja liikkeisiin sekä tarvittaessa korjata niitä.
Jalkaterien kasvu
Jalkaterien pituuskasvu on nopeinta ensimmäisten ikävuosien aikana. Joskus vielä 3– 4 -vuotiaana jalkaterät kasvavat noin 20 mm vuodessa. Täyden mitan jalkaterä saavuttaa tytöillä noin 14 -vuotiaana ja pojilla 16 –18-vuotiaana. Vaikka jalkaterien kasvu päättyy, niiden luutuminen jatkuu 18–20 ikävuoteen asti. Kun jalkaterä ei ole vielä luutunut, se on hyvin altis mukautumaan ulkopuoliseen, esimerkiksi jalkineen aiheuttamaan, paineeseen. Jalkaterien nopean kasvun ja kasvupyrähdysten vuoksi jalkaterien pituudet tulisi tarkistaa säännöllisesti. Jalkapohjan uurteista voidaan seurata jalkaterän kierteisen toiminnan kehittymistä. Jalkaterän etu- ja takaosa välistä kiertymistä kuvattaessa puhutaan torsioista tai jalkaterän etu- ja takaosan välisestä spiraalista. Jalkaterän etu- ja takaosan eriytyneiden liikkeiden kehittymiselle on oleellista, että lapsi liikkuu mahdollisimman paljon. Varpaille nouseminen, isovarpaiden tyvinivelten vapaa ojentuminen sekä hyvien sääri- ja pohjelihasten toiminta ovat tässä avainasemassa.
Hermosto
Vaikka lapsi muistuttaa rakenteeltaan aikuista jo hyvin varhaisessa vaiheessa, on hermoston kehitys kesken vielä pitkään. Asentotunto kehittyy vastaamaan aikuisen asentotuntoa vasta 12 -vuoden ikäisenä, jolloin liikkumisen malli vastaa aikuisen mallia. Kokonaisuutena hermosto on valmis vasta noin 16 –20 -vuotiaana. Hitaimmin kehittyy somaattinen hermosto, joka käsittelee mm. aistimuksia. Hermoston hidas kypsyminen vääristää lapsen tuntemuksia jalkineen istuvuudesta. Lapsi voi pitää neljä numeroa liian pieniä jalkineita ja sanoa, että ne ovat sopivat. Tuntoaistin kehittyessä lapsi pystyy yhä luotettavammin kertomaan esim. jalkineen paineen ja hankauksen. Hermoston hidas kehittyminen sekä hermoston kyky sopeutua huonoihinkin olosuhteisiin luovat omat haasteensa hyvän jalkineen löytymiselle. Ostotilanteessa pelkästään lapsen mielipiteeseen jalkineen sopivuudesta onkin syytä suhtautua varauksella.
Jalkaterveys paranee pienillä teoilla. Kipuilevat jalat häiritsevät elämää, ne kannattaa siis pitää hyvässä kunnossa! Jaloille parasta on paljasjalka kävely, silloin alaraajat pääsevät toimimaan niiden luonnolliseen tapaan.
Lue lisää lasten jalkojen hyvinvoinnista Respectan nettioppaasta Opas lasten jalkineiden valintaan