Mukkelis makkelis, nurin niskoin – kaatuminen on iäkkäiden yleisin tapaturma

13. elokuu 2021 - admin

Kun kohdataan kaatunut potilas, ollaan sitten koti- tai laitosympäristössä, tulisi aina ensimmäiseksi selvittää peruselintoimintojen tila, millaisia vammoja kaatuminen on aiheuttanut ja miten ne vaikuttavat liikuntakykyyn ja päättää näiden pohjalta lisäavun ja hoidon tarve.

Jos kaatumistilanteesta selvitään ilman pahempia kolhuja, alkaa yleensä hoppu avustaa lattialla pötköttelevä kiireesti takaisin jalkeille. Näissä tilanteissa kiire kuitenkin johtaa usein käyttämään toimintatapoja, jotka voivat olla sekä avustajalle että avustettavalle riskialttiita. Kaatuneen henkilön avustamisessa tilanteeseen tottumaton henkilö lähtee lähes poikkeuksetta kiskomaan kaatunutta kainaloista jalkeille – samoin saattaa toimia kokenutkin hoitaja hätääntyessään. Tämä toimintatapa on sekä tehoton että vaarallinen, molemmille osapuolille. Kiirettä tärkeämpää olisi rauhoittua, antaa hengityksen tasaantua ja pysähtyä hetkeksi miettimään parasta jalkeille nousun tekniikkaa.

Lattialta ylös nouseminen edellyttää hyvää liikkuvuutta, tasapainoa ja lihasvoimaa, kun taas ikääntymisen aikaansaama fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen yleensä heikentää niitäTämän vuoksi lattialta istuma-asennosta jalkeille nouseminen ei moneltakaan ikäihmiseltä onnistu enää ilman apua – toisen ihmisen tai apuvälineen. Lattialta ylös avustamiseen olisi turvallisinta käyttää aina kaatuneen toimintakykyä tukevaa apuvälinettä, esimerkiksi tukevaa tuolia, lattialta ylös nostavaa nostoistuinta tai potilasnostinta.

 
 

 

Kotona asuvista yli 65-vuotiaista joka kolmas ja
yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu
vähintään kerran vuodessa.

 

 
 
Kaatumisiin olisi hyvä jo tilastojenkin valossa varautua sekä ikääntyvien että hoitohenkilöstön. Nimittäin kotona asuvista yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vähintään kerran vuodessa. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien tulisikin olla kaatumistilanteissa hoivayksiköissä ja kotihoidossa toimiville kirkkaita. Hiottujen toimintatapojen lisäksi tärkeä osa varautumista on kartoittaa millainen apuväline toimii useimpien kaatuneiden avustamiseen, sekä missä välinettä säilytetään ja miten sitä kuljetetaan, jotta se on tarpeen tullen käytettävissä.
 
Kaatuminen ei aina tapahdu keskellä avaraa tilaa. Etenkin yöllisten vessareissujen yhteydessä kaatuminen tapahtuu yleensä lähellä sänkyä tai wc-tilassa. Tällöin apuvälineen pienestä koosta on hyötyä tai muutoin kaatunut tulee siirtää lattiaa pitkin esimerkiksi liukumateriaalien avulla väljemmille vesille. Kotihoidon hoitajien näkökulmasta mukana kuljetettavan apuvälineen tulisi taas olla niin kevyt, että sen jaksaa kuljettaa autosta kaatumispaikalle yhden hoitajan voimin. Sähkötoimisten apuvälineiden kanssa tulee huolehtia akkujen säännöllisestä lataamisesta tai virtajohdon riittävästä pituudesta. Henkilöstön osaaminen on aina yllättävissä tilanteissa keskiössä – apuvälineestä on eniten hyötyä, kun sen käyttö on hyvin hallussa.
 

pegasus-blogi-content-image9.jpg

Nostoistuin Pegasuksella lattialta ylös avustaminen onnistuu yhden hoitajan voimin. Istuin nousee ylös kampea kääntämällä, eikä sähköä näin ollen tarvitse olla ulottuvilla.

web-respecta-0733.jpg

Nostoistuin Pegasus painaa vain 9,5 kg.

Tutustu Nostoistuin Pegasukseen täällä: Respecta-kuvasto - Pegasus

 

Uudistunut siirtämisen apuvälineiden portfolio toimintaympäristön vaatimuksiin

Olemme toimineet pitkään Respectalla yhteistyössä hoitotyötä tekevien ammattilaisten kanssa ja tarjonneet apua erilaisiin potilaiden siirtämisen ja liikkumisen avustamiseen liittyviin haasteisiin. Moniammatillinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa on vahvistanut osaamistamme ja kykyämme tarjota ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Sopivan ratkaisun löytämiseksi olemme koonneet ratkaisut käyttötilanteittain. Tuomme esiin ratkaisumme siten, että vaihtoehdoista löytyy sopiva väline erilaisiin avustustapoihin ja kompensoimaan siirtymisen eri osa-alueita. Tutustu lisää sivujemme Ergonomiaratkaisut-osiossa.