"Mullistava juttu, kun nilkka koukistuu halvausvuosien jälkeen"

11. helmikuu 2019 - admin

– Kaikki vain heittämään kiekkoa, siilinjärveläinen Jukka Partanen houkuttelee. Jo 1990-luvun alussa toispuolihalvaantunut Partanen on todella hyötynyt FES-sähköstimulaatiohoidosta. Kun nilkka koukistuu, myös uuden paraurheilulajin, kiekonheiton treenit ovat alkaneet.

Jukka Partasen kanssa ei kuitenkaan heti kannata lähteä kisaamaan. Sen verran kova luu hän on:  – Menen kisaan sitten, kun olen ihan varma, että voitan. Olen hirmuisen kilpailuviettinen. Teen kisassa parhaan tuloksen, saan tsempin siihen päälle.

Partanen oli opiskelijapoikana ajelemassa kohti Kuopiosta kohti Kotkaa, kun auto iskeytyi tielle hajonneen rekan perään. Seuraavat muistot ovat siitä kolme kuukautta myöhemmin. Aivoruhjevamma ”hajotti aivot” vasemmalta puolelta. Toinen käsi lakkasi toimimasta ja toinen jalka toimii heikosti. Silti vuoden alussa vammautunut mies oli jo saman vuoden syksyllä sorsametsällä.

Sahateknikon opinnot jäivät. Partanen opiskeli uuden ammatin ja löysi töitä: 

– Vieläkin on tietokoneen käyttö ja ongelmien ratkaisu varsin helppoa. Olen samoissa ajatuksissa tietokoneen kanssa, onnettomuus teki aivoille jotakin sellaista.

Partanen oli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa räätälöimässä Tikoteekki-apuvälineitä eli tietokoneita ihmisille, jotka kommunikoivat eri ohjainten ja tietokoneohjelmien avulla tietokoneella.  Fyysiset vammat ja niistä johtuvat selkäkivut pakottivat kuitenkin lopettamaan istumatyöt.

–  Toisella puolella kroppaa lihakset ovat erittäin hyvässä kunnossa, toisella ei juuri mitään, Partanen kuvailee.

 

”En ole antanut vamman vaikuttaa”

Toimettomaksi mies ei jäänyt.

– En ole antanut vamman vaikuttaa mihinkään mittään. Teen mitä haluan, muut tekee mitä ossaa, hän sanoo. Miehellä riittää energiaa, vaikka kroppa pistää hanttiin.

Eläkeläisenä Partanen kehitti uuden aktiviteetin: hän alkoi ampua haulikolla kilpaa yhdellä kädellä. –Tuli jonkinlaisia mestaruuksiakin, Suomen mestaruus kultaa trap-ammunnassa ja joitakin muita.

Sitten alkoivat  päänsäryt ja lopulta diagnoosi: jänne ja lihas olivat liki poikki olkapäästä. Ammunta oli pakko jättää. Jälleen mies touhusi vähän aktiivisemmin kotona, esimerkiksi kuskaten sepeliä kottikärryillä. Lopputulos oli, että rintarangasta meni kolme välilevyä rikki. Mies kun tekee itse, jos vähänkin pystyy, vaikka toisella puolella raajat eivät kunnolla toimi.

Partanen ehti kokeilla erilaisia ortoosiratkaisuja. Koska jalkaterässä ei ole juurikaan tuntoa  puoleen sääreen saakka, hän onnistui kaksimetrisen miehen massalla hajottamaan yhden jalkaa tukevan ortoosin, ja saamaan sillä myös jalkaterään loven. Vuosia hän oli ilman apuvälineitä.

Viimeisen vuoden aikana uudet ortoosiratkaisut on toteutettu Respectassa. Ensimmäisenä oli Dynamic Walk, miehen sanoin ”pirun hyvä tuki”, joka laitetaan kenkään. Partanen sanoo, että tuki on helppo pukea ja kun tottuu käyttämään sitä ei edes tunne, ja tuki on aivan mahtava.

– Sillä harjoittelin kävelemään. Ville Nivala tuli sitten katsomaan ja sanoi, että ei tuo sinulle riitä. Sitten nilkkaan tehtiin vielä yksilöllinen nivelellinen ortoosi, jolle uskallan siirtää painoa ja tiedän, että se ei lähde pois.

 

”Uskomaton laite”

Partanen sai testiasiakkaana kokeilla myös funktionaalista sähköstimulaatiota eli FES-sähköhoitoa. Hän on saanut FES-laitteen myös testattavaksi kotiin.

– Kun kokeilin FES:iä ensimmäisen kerran totesin, että tällähän menee melkein kuin terveellä jalalla. On muuten mahtava laite. Ei voi uskoa, miten pikkuinen laite mikä laitetaan polven alle kiinni, saa nilkan toimimaan.

– FES antaa nilkan koukistumiseen vaikuttavaan peroneushermoon sähköimpulsseja, jalkaterapeutti Ville Nivala Respectalta kertoo. Sääreen polven alapuolelle tuleva panta seuraa jalan asentoa, vähän samalla lailla kuin kännykän näyttöä kääntelemällä puhelin seuraa liikettä. Laite havainnoi jalan asentoa ja sen mukaan antaa impulsseja, joka mahdollistaa ”uuden” liikkeen oppimista.

Tämä edellyttää, että peroneushermo ja selkäydin ovat ehjiä. Pannan antamat sähköimpulssit antavat lihaksille käskyn supistua - ja jalkaterä nousee.

FES-laitetta voidaan käyttää kuntoutuksen tukena ja normaalisti kävellessä aivan kuten perinteisiäkin ortooseja, mutta tarkoituksena antaa hermostolle ärsykettä. Laite seuraa ihmisen liikkumista ja se voi antaa impulsseja kävelyn eri vaiheissa.

Nivala kertoo, että testiasiakkaat ovat todella pitäneet laitteesta. Muun muassa aivohalvauspotilaat ovat sanoneet, että spastisuus vähenee ja jalka tuntuu rennommalta mutta tukevalta.

– Paras kommentti halvauspotilaan sanomana, että ”tämä tuntuu omalta jalalta”, Nivala sanoo.

 

007_FES_laite_03_vaaka_web.jpg
Jalkaan vaikuttava laite rentouttaa myös käden

Partanen sanoo, että laite todella vie kuntoutusta eteenpäin.

– Laite mullistaa koko homman. En ihan varma ollut, miten se toimisi minulla, kun halvaus on ollut näin kauan. Laitteesta on ollut ihan julmettu hyöty ja miten helppo se on.

Yksi erityinen vaikutus on ollut se, että vaikka FES-laite vaikuttaa jalkaan ja peroneushermoon, se on samalla rentouttanut Partasen käden. Spastisuus vähenee ja käsi suoristuu.

– Käsi roikkui hyvin lähelle täysin rentona tuossa sivulla, hän kuvailee.

FES toimii hoitomuotona siis hemipareesiin eli toispuolihalvauksen, riippunilkan tai spastisuuden hoitoon. Sillä voidaan kuntouttaa ja palauttaa lihasten ja hermojen entistä luonnollista liikettä, kun perinteisellä ortoosilla eli nilkka-säärituella on voitu vain tukea raaja staattiseen asentoon ja etsiä korvaavia liikkeitä.

Nivala korostaa, että uusilla yksilöllisillä nivelellisillä ortooseilla pyritään ohjaamaan liike oikeaan suuntaan, parantamaan nivelten liikkuvuutta ja lihasten aktiivisuutta dynaamisella liikkeellä.  Hermosto saa entistä enemmän ärsykettä ja kun aktiivisuus kasvaa ja kävelymatkat pitenevät, voi myös yleishyvinvointi parantua merkittävästi.

 

Partanen pisti uuden vaihteen päälle

– Viime kesänä aloitin kiekonheiton. Heitän paikaltaan, en pysty pyörähtämään, annan sen verran tasoitusta muille.

Uudet ratkaisut tekivät lajin ylipäätään mahdolliseksi. Partanen sanoo, että ilman yksilöllistä ortoosia kiekonheitto olisi todella vaikeaa, kun jalkaan ei pystyisi yhtään luottamaan.

Kiekonheiton para-kisoihin mies ei kuitenkaan vielä mene, ei ennen kuin on voittajakunnossa. Laji on Partaselle nautinto:

– Kun heittää kiekkoa, ei voi uskoa, miten rento on vartalo päästä varpaisiin sen jälkeen ja kävely on niin helppoa, kun siinä on vielä kunnon tuki. Kaikki vain heittämään kiekkoa, kiertoliike tekee todella hyvää, hän kehottaa.

 

Katso lisää: Ratkaisut > Neurologiset sairaudet ja apuvälineet