Omin sanoin: Vapaus liikkua

suur-hamari-matti.jpg

Elokuussa 2009 jouduin moottoripyöräonnettomuuteen, jonka seurauksena menetin toisen jalkani polven alapuolelta. Ensimmäisen proteesini sain alkuvuodesta 2010 ja vuonna 2012 pääsin vihdoin takaisin lumilaudan päälle.

14 vuotta proteesinkäyttäjänä on sisältänyt monenlaisia, aaltomaisia tunteita: wow-fiiliksiä ja turhautumista. Vuodet ovat olleet myös elämän rytmittämisen opettelua, enkä osaa sitä vieläkään. Olen oppinut että tärkein asia on se, että luottaa prosessiin, on sinnikäs ja määrätietoinen.

Olin ennen amputaatiota superaktiivinen, joten vapaus liikkua oli minulle aluksi suuri huolenaihe. Tuntuu että on kokonainen ihminen kun pääsee liikkumaan. Olen kuitenkin huomannut että amputaatio ei ole rajoittanut tekemistäni, tuonut siihen enemmänkin spektriä. Toki kaikki asiat täytyy tehdä soveltaen, mutta kaikkeen on löytynyt ratkaisu.

Tänä kesänä olen ollut isyysvapaalla, perheessämme on lokakuussa 2 vuotta täyttävä pikkuherra täynnä intoa ja energiaa. Kesä on ollut äärettömän hauska ja aktiivinen lapsen kanssa, mutta olen myös treenannut, pyöräillyt ja juossut. Nyt olen käyttänyt uutta juoksuproteesia monipuolisesti urheillessa. Pyöräilyn saralla olen tänä kesänä tehnyt pitkiä, jopa yli 300 kilometrin gravel-lenkkejä.

Olen ihmisenä yllytyshullu ja pidän itseni haastamisesta, siitä että löytää keinot tehdä asioita. Nyt kun lumilautailun kisaurani on takana, olen löytänyt uusia haasteita vapaalaskun maailmasta. Kiivetään vuoria ylös lihasvoimin. Se on mielenkiintoista tutkia, mitä haasteita tulee vastaan. 5-6 tunnin kiipeäminen ylös vuorta on fyysisesti kova suoritus ja proteesin tyngällekin kuormittavaa. Tutkin, mihin proteesin kanssa pystyy.

Amputaatio on iso, mullistava elämänmuutos. Itse sain voimaa ajatuksesta, että unelmista on hyvä pitää kiinni. Joku päivä unelma todennäköisesti toteutuu, kun sitä kohti jaksaa mennä. Alussa tarvitaan malttia ja luottoa siihen, että hyvät päivät tulevat kyllä vielä eteen, kun jaksaa luottaa. 

– Matti Suur-Hamari

 


 

silja-vapaus-liikkua.jpg

Olen aina ollut liikkuva ihminen, rakastan luontoa ja siellä samoilua. Teen myös fyysistä työtä, ja pyrin siihen kuntoutuksessani, että pääsen vielä palaamaan takaisin samaan työpaikkaan. Kaikki tämä toimii motivaattorina yrittää. Nousta vaikka kompuroisin. Jokainen onnistuminen valaa toivoa normaalimmasta elämästä.

Olen oppinut armollisuutta ja myötätuntoa itseäni kohtaan. Kun mietin että mistä kaikesta kehoni on taistellut ja selvinnyt, koen ylpeyttä. Alusta asti minulle oli selvää se etten tahdo peitellä proteesiani, vaan kannan sitä rohkeasti sellaisenaan. Olen saanut todella kauniita ja tsemppaavia kommentteja somessani, sekä julkisilla paikoilla ja tapahtumissa. Ne auttavat paljon trauman käsittelyssä.

Haaveilu on kannatellut minua epätoivon keskellä. Unelmoin äitiydestä, omasta kodista, töihin palaamisesta, onnekseni näen tulevaisuuden pitkälle. Siihen on auttanut myös se, että ammattilaiset ovat valaneet uskoa siihen että kaikki nämä unelmat ovat täysin mahdollisia, mitään ei ole menetetty. Joitakin asioita joudun ehkä tehdä vähän eri tavalla kuin muut, mutta kaikki on silti käytännössä mahdollista. Pidän näistä mahdollisuuksista tiukasti kiinni.

Tahdon ennen kaikkea olla esimerkki siitä, että todella vaikeistakin kokemuksista on mahdollista selvitä. Ja niin kauan kuin huominen on yhä olemassa, ovat asiat jo melko hyvin.

– Silja Lindberg


WhatsApp Image 2023-04-04 at 14.54.23.jpeg

Olin tehnyt itselleni selväksi, että amputaatio on pieni paha, jos syöpä on sillä selätetty.

Proteesi toi omaan jaksamiseen ja motivaatioon aikamoisen boostin. Testijalka oli Genium-malli. Tiesin, että jos tämä toimii, niin sieltä on tulossa X3-malli, jossa on vielä enemmän ominaisuuksia. Se motivoi tekemään töitä. 

Jos olisin jäänyt sängyn pohjalle ja liikkuminen olisi tosi hankalaa, niin olisihan tämä kaikki varmaan vielä paljon raskaampaa.

– Sami Mutanen


2.jpg

Minua inspiroi oma isä ja ne ihmiset, joille rajoitteet ei ole este. En koskaan ole "jääny tuleen makaamaan".

Minuahan motivoi se, että omien lasten tai perheen ei tarvi hävetä minun puolesta. Apuvälineet mahdollistaa sen, että voin olla vieläkin jossain hyvä. Eli voin olla hyvä isi ja silti voin olla vaikkapa yks Skandinavian tunnetuimpia rekkojen rakentelijoita.

 Topi Niinimaa


 

Leo-Pekka Tähti

Tänä päivänä paraurheilun aloittamisen kynnys on pienempi kuin nuoruudessani ja se on tietysti oikea suunta. Vapaus liikkua merkitsee mulle sitä, että vaikka olen liikuntarajoitteinen ihminen, niin saan tarvittavat apuvälineet liikkumiseen, jotta selviän päivittäisestä elämästä. Tämä on minulle itsestäänselvä asia ja olen kiitollinen siitä, että Suomessa asiat ovat hyvin.

 Leo-Pekka Tähti