Käytä aina minimaalisesti voimaa

15. elokuu 2017 - admin

Jos tuntee vartalon liikkeiden ja voimankäytön periaatteet ja käytössä on oikeat välineet turvallisiin siirtoihin ja avustamiseen, hoitaja voi käyttää potilassiirtoihin minimaalisesti voimaa ja lihaksia. Samoja periaatteita voi soveltaa kaikkeen työskentelyyn niin sairaalassa, hoivakodissa kuin kotona, kertoo kansainvälinen potilassiirtojen asiantuntija ja kouluttaja Håkan Skenhede

Turvallisten potilassiirtojen tavoite on riskien välttäminen ja tehokkuus sekä mukavuus potilaalle. Monissa common law -järjestelmän maissa, kuten Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, laki ohjaa painottamaan turvallisuutta kun taas Pohjoismaissa ja Alankomaissa käytetään vähemmän apuvälineitä ja käytännöt tähtäävät potilaan aktivointiin.

“Iso-Britanniassa potilaan nostaminen hoitajan painoa vastapainona käyttäen on kiellettyä. Siksi he investoivat enemmän nostamisen ja siirtämisen apuvälineisiin myös kotihoidossa. Laiteinvestoinnit ovat osoittautuneet kannattaviksi”, kertoo Håkan Skenhede.

“Aikaisemmin asiakkaan kotona työskenteli aina kaksi hoitajaa. Päivät ovat kiireisiä ja hoitajat saattoivat saapua kierroksiltaan eri aikaan. Koska yksi hoitaja ei saanut nostaa potilasta tasapainottamalla, hoitaja ja asiakas joutuivat odottelemaan toisen hoitajan saapumista. Mikä voi olla epämiellyttävää, jos asiakkaan on vaikka ihan pakko päästä wc:n. Kotihoitoon alettiin hankkia enemmän nostimia, joiden avulla hoitaja pärjäsi kotikäynnillä yksin.”

Aktiivisesti omin lihasvoimin

Enemmän kuin monissa muissa maissa Pohjoismaissa ja Alankomaissa tavoitteena on potilaan aktivointi. Tämä asettaa potilassiirtoapuvälineille erilaisia vaatimuksia kuin vaikkapa Britanniassa.

”Jos potilas pystyy itse istumaan ja kannattelemaan päätään, häntä voi aktivoida esimerkiksi käyttämällä matalaselkänojaista nostoliinaa. Korkeaselkäinen nostoliina on turvallinen ja sopii kaikille, mutta siinä potilas voi nojata taakse ja rentoutua. Matala selkänoja pakottaa käyttämään omia lihaksia.”

Haptonomie, hollantilaisen fysioterapeutin Frans Veldmanin kehittämä potilassiirtofilosofia, tutkii kehon toimintaa ja liikettä pyrkien aktivoimaan potilasta. Sen idea on ohjata, houkutella ja vihjailla. Haptonomie käyttää apunaan signaaleja ja peilaukseksi kutsuttua tekniikkaa.  

“Jos esimerkiksi hoitaja haluaa siirtää potilaan käden kädensijalle, hän voisi vain yksinkertaisesti ottaa kädestä ja siirtää sen. Haptonomien periaatteiden mukaan hoitaja pyytäisi ensin potilasta siirtämään kätensä. Jos liike ei onnistu, hän antaisi signaaleja ja vihjeitä houkutellakseen käden liikkeelle sen sijaan, että siirtäisi käden potilaan puolesta.” 

Pluskokoisten potilaiden avustaminen

Ylipainoisten ihmisten määrä kasvaa koko maailmassa. Viimeaikoina onkin puhuttu paljon pluskokoisten potilaiden siirroista.

”15 vuotta sitten ajateltiin 150-kiloisen potilaan olevan painava. Nyt 150 kiloa kantavat nostimet eivät sovi pluskokoisille potilaille, vaan nostovoimaa tarvitaan yli 200 kiloa. Esimerkiksi Handicare-tuotteiden nostokyky on 150 kilosta 200–270 kiloon, kattonostimilla 470 kiloa.”

Termi ”pluskokoinen” viittaa yleensä painoon, mutta BMI ei kerro koko tarinaa.

“Obeesista puhutaan kun painoindeksi on yli 40, ja obeesi rinnastetaan monesti sairauteen. Mutta kuitenkin 250-kiloinen ihminen voi elää itsenäistä elämää ilman apuvälineitä. Pluskokoinen voi kuulua mihin tahansa aktiivisuuskategoriaan: positiivisesti aktiivisiin, passiivisiin ja negatiivisesti aktiivisiin.”

Aggressiivisten potilaiden käsittely

Håkan Skenhede opettaa potilassiirtoergonomian koulutuksissaan jujutsun periaatteita ja tekniikoita. Tekniikat ovat samoja, joita hänen mentorinsa Kurt Durewall kehitti 1970-luvulla. Durewallin jujutsun idea on välttää kipua ja voimankäyttöä sekä aktivoida potilasta.

”Perinteisesti kamppailulajien ideana on tuottaa vastustajalle mahdollisimman paljon kipua. Durewall huomasi, että kipu ei kuitenkaan riittänyt pysäyttämään vastustajaa. Sama koskee aggressiivisia tai hyvin päihtyneitä potilaita. Durewall alkoi kehittää itsepuolustustekniikkaa, jonka avulla vastustajan voi päihittää tuottamatta tälle kipua. Tämän tekniikan pohjalta hän kehitti metodin aggressiivisten potilaiden inhimilliseen ja turvalliseen käsittelyyn.”

Metodin ideana on opetella periaatteet, joita voi soveltaa kaikkiin tilanteisiin: jujutsussa, aggressiivisen potilaan käsittelyssä, painavan laatikon nostamisessa tai potilassiirroissa.

”Jos esimerkiksi opettelet nostotekniikan, jossa tarvitaan tilaa sängyn molemmin puolin, miten toimit kun sänky onkin seinän vieressä? Tai mitä jos sängyn vieressä on yöpöytä? Jos opettelet vain tekniikan, et pysty hyödyntämään sitä erilaisissa tilanteissa toisin kuin periaatteita.”

Kirjavat käytännöt

Eri maissa painotetaan potilassiirtoergonomiassa eri asioita. Variaatioita ja nyansseja on loputtomasti. Käytännöt saattavat vaihdella maan tai jopa sairaalan sisällä.

”Vaikka kehittäisi kuinka edistyneen potilassiirtoergonomian menetelmän, sitä ei voisi ottaa käyttöön kaikissa maissa, koska asenteet, käytännöt ja määräykset ovat erilaiset. Siksi meidän kouluttajien täytyykin olla joustavia ja kekseliäitä löytääksemme sopivat tavat käyttää potilassiirtoergonomian apuvälineitä ja tekniikoita eri ympäristöissä”, painottaa Håkan Skenhede.