Ratkaisuja selkäydinvammassa
Selkäydinvamma (selkäydinvaurio) syntyy tapaturmaisesti nikamamurtuman, nikaman siirtymän tai välilevytyrän seurauksena. Tapaturma voi sattua liikenteessä, urheillessa, pudotessa tai kaatuessa. Verenpurkaumat ja turvotus johtavat hermokudoksen lisävaurioihin ja jopa hermosolujen kuolemaan.
Myös kasvaimet, tulehdukset, verenkiertohäiriöt ja selkäydinkanavan ahtautuminen voivat vahingoittaa selkäydintä.
Selkäranka koostuu seitsemästä kaulanikamasta, kahdestatoista rintanikamasta ja viidestä lannenikamasta. Lisäksi selkärankaan kuuluvat ristiluu ja häntäluu.
Kaularangan nikamien vaurioitumisesta syntyy neliraajahalvaus (tetraplegia), ja rinta- ja lannerangan nikamien vaurioitumisesta alaraajojen halvaus (paraplegia).
Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000 tapaturmaisen selkäydinvaurion saanutta. Vähintään noin 100 henkilöä saa vuosittain tapaturmaisen selkäydinvaurion.
Kuntoutus ja liikuntaharjoittelu osana hoitoa
Selkäydinvamma aiheuttaa useimmiten pysyvästi lihasvoimien ja tunnon heikentymistä tai puuttumista. Sairaalahoidon jälkeen aloitetaan selkäydinvamman kuntoutus, jossa pyritään mahdollisimman itsenäiseen toiminta- ja liikuntakykyyn ja hyvään elämänlaatuun.
Liikuntaharjoittelu aloitetaan heti, kun yleiskunto sen sallii. Kävelyharjoittelu voidaan aloittaa altaassa, valjaiden avulla, simulaattorissa tai kävelymatolla.
Harjoitteluun voidaan myös yhdistää toiminnallinen sähköstimulaatio (FES) alaraajojen lihasvoiman vahvistamiseksi. Sähköstimulaatiossa heikkoja ja toimimattomia lihaksia aktivoidaan hermoston kautta toistuvasti matalaenergisillä sähköimpulsseilla, mikä johtaa oikea-aikaisiin supistuksiin ja sitä kautta luonnolliseen liikkeeseen.
Yksilöllisesti valmistetulla, mikroprosessoriohjatulla nilkka-polviortoosilla (C-Brace) on mahdollista kävellä vuoroaskelin täysin halvaantuneen alaraajan tai alaraajojen avulla ja se voi sopia henkilölle, jolla on neurologinen alaraajan velttohalvaus tai pareesi.
Selkäydinvammaisilla kuntoutukseen liittyy myös sähkö- ja manuaalipyörätuolin käsittelytaitojen harjoittelu sisällä ja ulkona itsenäisen liikkumisen mahdollistamiseksi.
Riippunilkkaoireissa ja alaraajojen lihasheikkouksissa on hyötyä peroneusortooseista. Esimerkiksi hiilikuiturakenteinen WalkOn on tukee luonnolliseen ja turvalliseen kävelyyn, auttaen nostamaan jalkaa jokaisella askeleella. Tämä vähentää kaatumisriskiä.
|
|
Liikkuvuuden lisääminen selkäydinvammassa
Liikkumisen vapaus voi olla monimutkainen prosessi. Toipuminen ja kuntoutuminen voivat näyttää erilaiselta vamman ja sen vaikutuksen mukaan, mutta siihen tulee aina osallistua moniammatillinen hoitotiimi.
Riippumatta vamman laadusta, liikkuvuuden parantaminen on pitkäjänteistä. Liikkumisvapaus on kriittistä jokapäiväisessä elämässä arjessa, työssä ja vapaa-ajassa.
Monet erilaiset apuvälineet voivat auttaa liikkumisessa, yksinkertaisista ortooseista pyörätuoleihin ja kehittyneisiin neuromodulaatiolaitteisiin, jotka on suunniteltu vähentämään spastisuutta ja siihen liittyvää kipua.
Liikkumisen apuvälineet yksilölliset tarpeet huomioiden
Istumisen ja liikkumisen apuvälineet mahdollistavat aktiivisen ja liikkuvan elämän kaikille. Oikein valittu pyörätuoli tukee optimaaliseen istuma-asentoon ja ottaa huomioon toimintakyvyn ja elämäntilanteen, soveltuen käyttäjän normaaliin arkeen. Pyörätuolin voi aina hankkia omatoimisesti, mutta yksilöllisten apuvälineiden hankintaan liittyy useimmiten maksusitoumuskäytäntö, jossa apuvälinevastuulain mukainen taho osallistuu valintatilanteeseen ja laatii hankinnasta maksusitoumuksen. Kannattaa aina selvittää apuvälinetarve ensin oman lääkärin kanssa, jossa edellä mainitut asiat nousevat esiin.
Täysin yksilöllisesti sovitettava Invader EDL kiinteärunkoinen aktiivipyörätuoli on suunniteltu käyttäjille, jotka arvostavat tuolin kestävyyttä, hyviä kelausominaisuuksia ja keveyttä.
Ventus-pyörätuoli soveltuu hyvin erikokoisille käyttäjille monipuolisten kokovaihtoehtojen ansiosta. Tuolin kelausherkkyys valittavissa ja säädettävissä yksilöllisesti.
Zenit-pyörätuoli soveltuu erinomaisesti aktiiviselle käyttäjälle, joka liikkuu tuolilla omatoimisesti niin sisällä kuin ulkonakin. Zenit on kevyt ja ketterä aktiivipyörätuoli, jota on saatavilla kiinteärunkoisena tai kokoontaittuvana. Kokoontaittuvan version ristikko on käännetty pitkittäin tuolin alle, joka lisää tuolin jämäkkyyttä.
Taittuvarunkoinen aktiivipyörätuoli Avantgarde 4 on ketterä liikuttaa ja ottaa mukaan sekä mitoitetaan ja varustellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Sähköpyörätuolit mahdollistavat liikkumisen haastavammassakin selkäydinvammassa. Mukautuvat ja modulaariset Ottobock Juvo-pyörätuolit sopivat monenlaiseen elämäntyyliin ja liikkumisen tarpeeseen. Juvo-tuoteperhe sisältää pyörätuoleja, jotka sopivat myös monimutkaisempiin liikkumistarpeisiin. Tutustu lisää
 Täysin yksilöitävä aktiivipyörätuoli Invader |
 Klaxon-lisävoimalaite pyörätuoliin |
Manuaaliseen pyörätuoliin tarkoitetulla, moottoroidulla lisävoimalaitteella voidaan liikkua pidempiä matkoja ilman kelaamista. Tutustu Petrin kokemuksiin: Lisävoima apuun ja pyörätuolilla pitemmälle
Ratkaisujen valinnassa ja sovituksessa auttavat perehtyneet myyntiasiantuntijamme ympäri Suomen. Ota tarvittaessa yhteyttä valtakunnalliseen myyntipalveluumme numerossa 0207 649 748 tai alueen omaan yhteyshenkilöömme.
Liikkumisen haasteita selkäydinvammassa
Alaraajahalvaus ja neliraajahalvaus: Tetraplegiassa eli neliraajahalvauksessa kaikki neljä raajaa halvaantuvat, mutta kädet saattavat pysyä toimintakykyisinä. Alaraajahalvauksessa molemmat alaraajat ovat täysin halvaantuneet.
Osittainen halvaus: Pareesissa ihminen voi kokea heikkoutta tai hallinnan menetystä raajoissaan. Henkilöllä saattaa silti olla rajoitettu kyky liikuttaa käsiään ja jalkojaan.
Spastisuus: Useimmat selkäydinvammaiset kokevat lihasten jäykkyyttä tai kouristuksia. Spastisuus on motorisen toiminnan häiriö, tahaton lihasjänteys, jota on vaikea tai mahdoton itse kontrolloida. Spastisuudessa lihas on jatkuvassa jännitystilassa tai se voi krampata. Osittain toimiva lihas voi olla myös jäykkä. Spastisuuden aste vaihtelee yksilöllisesti. Esimerkiksi kosketus, lämpötilan muutokset tai liikkeen aloittaminen voivat aiheuttaa lihasjänteyden kohoamista. Spastisuuden seurauksena liikkuminen tai päivittäistoimien hoitaminen vaikeutuu merkittävästi. Spastisuutta hoidetaan silloin, kun se häiritsee arjessa toimimista, aiheuttaa kipua ja virheasentoja, vaikeuttaa asentojen vaihtamista ja asennossa pysymistä. Toimintakykyä voidaan tukea lastoilla, tuilla, venytyksillä sekä liike- ja asentohoidolla.
Krooninen kipu: Monet ihmiset, joilla on selkäydinvamma, kokevat jatkuvaa kipua. Joskus tämä kipu liittyy spastisuuteen, mutta se voi johtua myös vamman heikentämien lihasten rasituksesta tai liiallisesta käytöstä.
Exopulse-neuromodulaatiopuku on neurologisille potilaille tarkoitettu sähköinen neuromodulaatiopuku, joka vähentää spastisuutta, aktivoi lihaksia ja voi vähentää kroonista kipua. Kotikäyttöön soveltuvaa apuvälinepukua pidetään päällä tunnin verran joka toinen päivä.
Vaikutuksena on spastisten lihasten rentoutus, nivelten liikelaajuuden ylläpito tai lisääminen sekä lihasten aktivointi ja uudelleenkouluttaminen. Tutustu lisää neuromodulaatiopukuun
Katso lisää:
