Aivohalvaus


Aivohalvauksessa aivokudosta tuhoutuu äkisti verenkierron häiriintymisen vuoksi. Aivohalvaus voi johtua kahdesta syystä: happipitoista verta aivoihin kuljettava aivovaltimo joko tukkeutuu (aivoinfarkti) tai vuotaa (aivoverenvuoto). Aivoinfarktissa aivovaltimon tukkeuma aiheuttaa hapenpuutteen verisuonissa, jolloin tälle aivoalueelle syntyy kuolio eli infarkti. Aivohalvauksen yleisin syy on aivovaltimon veritulppa.


Aivoverenvuodossa puhjenneesta aivoverisuonesta vuotaa verta aivokudoksen sisälle, jolloin tämän alueen hermokudoksen toiminta häiriintyy. Aivoverenvuodon yleisin syy on kohonnut verenpaine, joka vuosien mittaan aiheuttaa muutoksia aivovaltimoiden seinämiin.

Tavallisimmat aivohalvauksen oireet ovat toispuolihalvaus, puhehäiriö, näköhäiriö, alentunut tajunta ja joskus päänsärky. Aivoverenvuoto aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin aivoinfarkti.

Aivohalvaus on vakava sairaus ja se hoidetaan aina sairaalassa. Vuosittain noin 24 000 suomalaista sairastuu aivohalvaukseen.

 

Aivohalvaus aiheuttaa toiminnallisia häiriöitä

Aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat enemmän pysyvää, vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus. Kaikki aivohalvaukset vaikuttavat haittaavasti liikunta- ja toimintakyvyn lisäksi koko persoonaan ja siten aivohalvauksen jälkeiseen elämään.

Useimmiten aivohalvaus vaikuttaa vain kehon toisen puoliskon motorisiin toimintoihin. Tätä toispuolista toisen tai molempien raajojen toimintahäiriötä kutsutaan hemiplegiaksi, koska lihaksia kontrolloivat hermot menevät ristiin aivorungossa. Hemiplegia on motorisista haasteista yleisin.

Lisäksi aivohalvauspotilailla tyypillinen motorinen oire on jalkojen ja käsien lihasvoiman menetys. Myös vakavia tasapainohäiriöitä voi esiintyä. Kognitiivisista oireista tyypillisimmät ovat erilaiset näköhäiriöt ja puheen tuottamisen sekä ymmärtämisen ongelmat.

Kuntoutus on olennainen osa hoitoa

Kuntoutus on olennainen osa aivohalvauksesta toipumista, ja se aloitetaan jo vuodeosastolla heti kun potilaan tilanne sen sallii. Aivoinfarktipotilailla vilkkainta toipumisen aikaa ovat kolme ensimmäistä kuukautta. Toiminnallinen vajaakuntoisuus vähenee merkittävästi puoleen vuoteen saakka, ja kielelliset ja kognitiiviset taidot korjautuvat vielä ensimmäiseen vuoteen saakka.

Fysioterapiassa harjoitellaan raajojen ja lihasten toimintaa ja tasapainoa fysioterapeutin avustuksella. Lihasvoiman vahvistamisen lisäksi tarvitaan usein virheellisten asentojen ja liikkeiden korjaamista.

Lihastoiminnan aktivoimisessa voidaan käyttää apuna toiminnallista sähköstimulaatiota (FES). Sähköstimulaatiossa heikkoja ja jäykistyneitä lihaksia aktivoidaan toistuvasti matalaenergisillä sähköimpulsseilla.

Kotona tapahtuva omaehtoinen kuntoutus tukee sairaalassa ja terveysasemalla annettavaa kuntoutusta. Aivohalvauksesta toipumisessa oma aktiivisuus on erittäin tärkeää. Myös läheisten ja omaisten on hyvä tiedostaa, että aivohalvauspotilasta kannattaa rohkaista ponnistelemaan kuntoutumisensa hyväksi.