MS-tauti


MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston pitkäaikaissairaus. MS-taudin syy on tuntematon, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Jostain syystä MS-taudissa oma immuunijärjestelmä hyökkää omaa keskushermostoa vastaan ja vaurioittaa sitä.


MS-taudin erilaiset neurologiset oireet ja toimintakyvyn heikkeneminen määräytyy sen mukaan, kuinka laaja keskushermoston vaurio on ja missä vauriokohta sijaitsee.
MS-taudin diagnostiikka ja hoito ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet muun muassa magneettikuvauksen yleistymisen ja lääkehoitojen tehostumisen myötä.

Suomessa on arviolta noin 9 000 MS-potilasta. Vuosittain tautiin sairastuu noin 500 henkeä. MS-tauti on alle 45-vuotiailla kolmanneksi yleisin työeläkkeelle jäämisen syy.

Lihasheikkoutta, -jäykkyyttä ja tasapainovaikeuksia

Liikkumista hankaloittavat lihasheikkous- ja jäykkyys, lihasten yhteistoiminnan heikentyminen ja tasapainovaikeudet. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voiman heikentyessä lihaksiin tulee jäykkyyttä eli spastisuutta. Lihasten yhteistoiminnan heikentyminen voi ilmetä esimerkiksi kömpelyytenä tai sorminäppäryyden huonontumisena.

MS-tautiin voi liittyä myös erilaisia silmäoireita, kuten näkö- ja tuntohäiriöitä sekä voimakasta uupumista. Ruumiillinen rasitus, stressi ja lämpö lisäävät uupumusta. Myös mielialaongelmat ovat mahdollisia.

Kuntoutus parantaa toimintakykyä

Kuntoutus on tärkeää MS-potilaille, sillä se voi auttaa toimintakyvyn parantamisessa tai ylläpitämisessä. Kuntoutukseen kuuluu muun muassa koordinaation ja lihasvoiman harjoittamista sekä liikuntaneuvontaa.

Lihastoiminnan aktivoimisessa voidaan käyttää apuna toiminnallista sähköstimulaatiota (FES). Sähköstimulaatiossa heikkoja ja jäykistyneitä lihaksia aktivoidaan toistuvasti matalaenergisillä sähköimpulsseilla.

Kuntoutuksen lisäksi liikuntaharjoittelu on turvallinen ja tärkeä MS-taudin itsehoidon keino, joka tukee muista hoidoista saatavaa hyötyä.