CP-vamma


CP-vamma (cerebral palsy) tarkoittaa sikiön tai pienen lapsen aivoille tapahtunutta pysyvää vaurioita.


CP-vamma vaikeuttaa tahdonalaisten liikkeiden hallintaa ja asennon ylläpitämistä. Vamma voi aiheuttaa pelkästään liikkumisen vaikeuksia, mutta usein siihen liittyy myös muita neurologisia ongelmia.

CP-vamma ei ole kehitysvamma, mutta kehitysvammaisilla henkilöillä voi esiintyä CP-vammaisuutta. Vamma voi vaihdella pienestä toimintahäiriöstä vaikeaan monivammaisuuteen. CP-vammaisia on Suomessa arviolta noin 10 000.

CP-vamma vaikuttaa koko kehoon

CP-vamma on ensisijaisesti kehon liiketoimintoihin liittyvä vamma. Se vaikeuttaa asentoon asettumista ja sen ylläpitämistä, lihasjänteyttä ja liikkeiden ohjailemista. Raajojen lisäksi CP-vamma voi aiheuttaa lihasjäykkyyttä myös suun alueella, mikä vaikeuttaa puheen tuottamista.

Atetoosiksi kutsutaan tilaa, jossa esiintyy lähes jatkuvasti pieniä tai suuria tahattomia liikkeitä erityisesti kasvoilla tai käsissä, mutta myös muun vartalon alueella. Lisäksi voi esiintyä äkillisiä ja kivuliaita lihasjännityksen vaihteluita (dystonia tetraplegika -tila), jolloin koko kehon asennon ja liikkeiden hallinta vaikeutuu merkittävästi.

Kuntoutus olennainen osa CP-vamman hoitoa

Kuntoutus on olennainen osa CP-vamman kanssa elämistä, ja se aloitetaan jo varhain lapsuudessa normaalina osana arkea.

CP-vammaa ei voi parantaa, mutta kuntoutuksella ja yksilöllisillä apuvälineillä voidaan tukea ja kehittää itsenäistä toimintakykyä ja arjessa selviytymistä. Kuntoutustarve jatkuu koko eliniän.

Fysioterapiassa sekä kotihoidossa esimerkiksi spastisuutta voidaan hoitaa toiminnallisella sähköstimulaatiolla (FES-laite). Sähköstimulaatiossa heikkoja ja CP-vammassa tyypillisesti oireilevia jäykistyneitä ja toimimattomia lihaksia aktivoidaan toistuvasti matalaenergisillä sähköimpulsseilla.